Ryhmäilmiöitä: taidelähtöiset menetelmät yhteishengen rakentajana

Abstract

Taidelähtöiset menetelmät ovat joukko laadullisen tutkimuksen työtapoja, jotka voivat tuoda havaittavaksi vakiintuneita rooleja ja toimintamalleja ja antaa kouluympäristössä arvokasta tietoa oppilaiden välisistä suhteista ja ryhmän sisäisistä hierarkioista.

Pro gradu –tutkielmani tarkastelee taidelähtöisen toimintatutkimuksen keinoin yläkouluryhmän dynamiikkaa ja sosiaalisia suhteita. Aineistonani on ryhmässä tehdyt sosiogrammit, taideinterventioissa syntyneet sanalliset ja kuvalliset ilmaisut ja tutkimukseen osallistuneiden kanssa käydyt keskustelut sekä strukturoimattoman havainnoinnin tuottama informaatio. Tulkitsen aineistoa hermeneuttisen tutkimusperinteen ja narratiivisen analyysin kautta. Tutkittavien omat tulkinnat ja ilmaisut ovat merkityksellisiä tutkielmani kannalta.

Halusin ymmärtää ryhmässä esiin tulleita sosiaalisia ilmiöitä syvällisesti ja osallistin oppilaita analyysivaiheessa kysymällä heidän ajatuksiaan tekemistäni tulkinnoista. Tutkielmaa tehdessäni havaitsin, että aikuisten työskentelytavoilla on merkitystä ryhmän yhteisöllisyyden ja ryhmäytymisen näkökulmasta. Pohdin taidelähtöisten menetelmien mahdollisuuksia yhteisöllisyyden luomisessa, ryhmähengen kasvattamisessa ja kasvamisessa omaksi itseksi ja osana omaa yhteisöä.

Tutkielmani osoitti, että taidelähtöiset menetelmät toimivat ryhmädynamiikan kartoittamisessa. Oppilaat avautuivat yhteisten teosten äärellä toisilleen ja toimintaa ohjaaville aikuisille kokemuksistaan, ajatuksistaan ja tulkinnoistaan enemmän kuin muissa arkisissa kohtaamisissa. Tutkielmani osoitti myös, että projektityöskentelyn tulee olla selkeästi jäsenneltyä ja siinä tulee olla kaikille selkeä tavoite, vaikka toiminnan annettaisiin rakentua orgaanisesti ryhmän tarpeita kuunnellen.