Ihmisoikeudet sosiaalityön lähtökohtana. Sosiaalityöntekijöiden tulkintoja työstään paperittomien parissa

Abstract

Tutkielmassa tarkasteltiin julkisen sektorin sosiaalityötä paperittomien parissa. Aihetta lähestyttiin paperittomien parissa työskentelevien tai aikaisemmin työskennelleiden sosiaalityöntekijöiden kokemuksista käsin. Tehtävänä oli tuottaa tietoa siitä, miten sosiaalityöntekijät tulkitsevat ja merkityksellistävät työtään. Tutkielman aineisto koostui viiden sosiaalityöntekijän yksilöhaastattelusta. Haastattelut noudattivat puolistrukturoidun teemahaastattelun periaatteita. Aineiston analyysi oli teoriaohjaava ja siinä on hyödynnetty sisällönanalyysia. Analyysi tukeutui ihmisoikeuksien ja sosiaalityön ihmisoikeusperustaisuuden viitekehykseen.

Aineistosta erottui kaksi näkökulmaa, joiden kautta sosiaalityöntekijät tulkitsivat ja merkityksellistivät työtään. Ensiksi työhön kiinnittyy merkittäviä institutionaalisia ja poliittisia reunaehtoja, jotka vaikeuttavat paperittomien tukemista ihmisoikeusperustaisesti. Reunaehtoja jäsennettiin globaalin, kansallisen ja paikallisen tason toimintaympäristöinä. Toiseksi sosiaalityö näyttäytyy eettisiä periaatteita ja paperittomien ihmisoikeuksia puolustavana toimintana järjestelmän rajoissa. Sosiaalityön keskeiseksi tehtäväksi hahmottui paperittomien asianajo, luottamuksen vahvistaminen ja kannattelu.

Tutkielma osoittaa sosiaalityön paperittomien parissa todentuvan työtä määrittävien toimintaympäristöjen ja sosiaalityön ihmisoikeusperustaisuuden välisessä jännitteessä. Vaikka toimintaympäristöt kaventavat sosiaalityöntekijöiden keinoja vastata paperittomien tarpeisiin, sosiaalityön ytimessä kuitenkin säilyy pyrkimys vahvistaa paperittomien ihmisarvoa sekä puolustaa heidän perus- ja ihmisoikeuksiaan palvelujärjestelmän sisällä. Sosiaalityön ihmisoikeusperinne heijastuu sosiaalityöntekijöiden paperittomuutta koskevaan pohdintaan ja heidän parissaan työskentelyyn. Tutkielmassa painottuu sosiaalityöntekijöiden valmius nähdä ihminen ja hänen arvokkuutensa myös silloin, kun konkreettiset auttamisen mahdollisuudet ovat rajalliset.