Miessosiaalityöntekijöiden tulkinnat sukupuolesta: maskuliinisuus ja ammatilliset käytännöt sosiaalityössä

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia kokemuksia miessosiaalityöntekijöillä on sukupuolen merkityksestä sosiaalityön käytännöissä ja miten he jäsentävät asemaansa naisvaltaisella alalla. Tutkimus sijoittuu sosiaalityön sukupuolitutkimuksen kentälle, ja sen teoreettisena viitekehyksenä toimivat feministinen sosiaalityö, maskuliinisuustutkimus sekä intersektionaalinen näkökulma.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto koostui 13 miessosiaalityöntekijän puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, jotka analysoitiin aineistolähtöisen ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.

Tulokset osoittavat, että sukupuolen merkitys sosiaalityössä rakentuu vuorovaikutuksessa, työyhteisöjen käytännöissä ja organisaatioiden rakenteissa. Haastateltavat eivät yleensä kokeneet sukupuolta läsnä olevaksi tekijäksi, mutta sen merkitys tuli näkyväksi asiakaskohtaamisissa, työyhteisöjen odotuksissa, työnjaossa sekä uraan liittyvissä tilanteissa. Kokemukset vaihtelivat yksilöllisesti, eikä miessosiaalityöntekijöitä voida tarkastella yhtenäisenä ryhmänä. Osa haastateltavista koki sukupuoleen liittyvät odotukset mahdollisuuksina, kun taas toiset pitivät niitä asiantuntijuutta rajoittavina stereotypioina.

Tutkimus tuottaa uutta tietoa osoittamalla, että sukupuolen merkitys rakentuu tilannesidonnaisesti eikä sitä voida selittää pelkästään työntekijän sukupuolen kautta. Haastattelut toimivat samalla reflektiivisenä tilana, jossa sukupuoleen liittyvät, arjessa tiedostamattomat rakenteet tulivat näkyviksi. Tulokset tuovat esiin tarpeen lisätä sukupuolitietoista reflektiota sosiaalityön koulutuksessa, työyhteisöissä ja tutkimuksessa sekä osoittavat tarpeen syventää ymmärrystä sukupuolen vaikutuksesta ammatilliseen asiantuntijuuteen.