Naisvankien vankeuskokemukset ja vankilassa tarjotun tuen merkitykset
Kolehmainen, Paula (2026)
Kolehmainen, Paula
Lapin yliopisto
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20260831121472
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20260831121472
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on naisvankien kokemukset vankilassa olosta ja vankilassa tarjotun tuen merkityksestä. Tutkimuksen teoriaosiossa kirjoitin suomalaisesta vankeinhoidosta, naisvangeista, naiserityisyydestä ja vankilassa tarjotusta tuesta. Esittelen myös naisvankeihin liittyvää tilastotietoa. Aineistona käytin Sonja Saarikosken kirjoittamaa Naisvangit -teosta, joka on non-fiktiivinen kirja naisvankien elämäntarinoista ja kokemuksista. Kirja on julkaistu vuonna 2023 ja se perustuu useiden naisvankien haastatteluihin. Toteutin tutkimuksen laadullisin menetelmin käyttäen metodologisina valintoina hermeneutiikkaa ja fenomenologiaa. Näiden avulla on mahdollista ymmärtää syvällisemmin naisvankien kokemusmaailmaan liittyviä ilmiöitä.
Tein aineistolle narratiivisen analyysin, jossa esiin nousi neljä pääelementtiä: vankilaan johtaneet syyt, kokemus vankilassa olosta, kokemus tarjotun tuen merkityksestä ja katse vankeuden jälkeiseen tulevaisuuteen. Naisvankien elämää varjostavat lapsuuden aikaiset haitalliset kokemukset, mielenterveys- ja päihdeongelmat, välivaltaiset ihmissuhteet ja traumakokemukset, joiden seurauksena nainen on joutunut tekemään epäsuotuisia valintoja. Nämä valinnat ovat johtaneet lopulta rikoksen tielle ja vankilaan.
Vankeus tarjosi naisvangeille tilaa pysähtymiselle ja elämän suunnan etsimiselle. Vankeuskokemukseen vaikutti läheisten ja vankilan tarjoama tuki sekä mielekkään tekemisen löytäminen. Naisvangit osallistuivat vaihtelevasti työhön tai opiskeluun sekä erilaisiin päihteettömyyttä ja rikoksettomuutta edistäviin kursseihin. Vankeuskokemus tarjosi aikaa tunteiden käsittelylle ilman päihteitä. Vankiterveydenhuollosta saadut uudet diagnoosit toivat lisää ymmärrystä omalle toiminnalle ja elämässä aiemmin tehdyille valinnoille. Suurimpana motivaation lähteenä rikoksettomalle elämälle on lapset. Yli puolet naisvangeista on ensikertalaisia. Tämä tarkoittaa, että monissa tapauksissa naisvangit ovat jo ensimmäisellä vankeuskerralla motivoituneita muuttamaan elämänsä suunnan ja ottavat yhteiskunnan tarjoamaa tukea vastaan. Pitkään päihde- ja rikosmaailmassa eläneet nais-vangit tarvitsevat integraation tueksi runsaasti yhteiskunnan tarjoamaa monialaista tukea.
Tein aineistolle narratiivisen analyysin, jossa esiin nousi neljä pääelementtiä: vankilaan johtaneet syyt, kokemus vankilassa olosta, kokemus tarjotun tuen merkityksestä ja katse vankeuden jälkeiseen tulevaisuuteen. Naisvankien elämää varjostavat lapsuuden aikaiset haitalliset kokemukset, mielenterveys- ja päihdeongelmat, välivaltaiset ihmissuhteet ja traumakokemukset, joiden seurauksena nainen on joutunut tekemään epäsuotuisia valintoja. Nämä valinnat ovat johtaneet lopulta rikoksen tielle ja vankilaan.
Vankeus tarjosi naisvangeille tilaa pysähtymiselle ja elämän suunnan etsimiselle. Vankeuskokemukseen vaikutti läheisten ja vankilan tarjoama tuki sekä mielekkään tekemisen löytäminen. Naisvangit osallistuivat vaihtelevasti työhön tai opiskeluun sekä erilaisiin päihteettömyyttä ja rikoksettomuutta edistäviin kursseihin. Vankeuskokemus tarjosi aikaa tunteiden käsittelylle ilman päihteitä. Vankiterveydenhuollosta saadut uudet diagnoosit toivat lisää ymmärrystä omalle toiminnalle ja elämässä aiemmin tehdyille valinnoille. Suurimpana motivaation lähteenä rikoksettomalle elämälle on lapset. Yli puolet naisvangeista on ensikertalaisia. Tämä tarkoittaa, että monissa tapauksissa naisvangit ovat jo ensimmäisellä vankeuskerralla motivoituneita muuttamaan elämänsä suunnan ja ottavat yhteiskunnan tarjoamaa tukea vastaan. Pitkään päihde- ja rikosmaailmassa eläneet nais-vangit tarvitsevat integraation tueksi runsaasti yhteiskunnan tarjoamaa monialaista tukea.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [5187]
