Sosiaalisen kestävyyden rajat arktisessa hallinnassa: Vammaisten henkilöiden näkyvyys arktisen hallinnan politiikkadokumenteissa

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalisen kestävyyden rakentumista arktisen hallinnan keskeisissä politiikkadokumenteissa sekä sitä, millaisen aseman niissä annetaan vammaisten henkilöiden oikeuksille. Tutkimus sijoittuu arktisen hallinnan, sosiaalisen kestävyyden ja vammaistutkimuksen rajapintaan. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten sosiaalinen kestävyys määrittyy tarkastelluissa politiikkadokumenteissa ja miten vammaisten henkilöiden oikeudet näkyvät osana tätä määrittelyä.

Tutkimuksen aineistona ovat Arktisen neuvoston Fairbanksin ministerijulistus (2017), Arktisen neuvoston Reykjavikin ministerijulistus (2021) sekä Euroopan unionin arktinen politiikka (2021). Aineistoa analysoidaan laadullisen dokumenttianalyysin avulla hyödyntäen diskursiivista lähestymistapaa. Teoreettinen viitekehys yhdistää arktista hallintaa, sosiaalista kestävyyttä sekä vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa tutkimusta.

Tulosten perusteella sosiaalinen kestävyys määrittyy tarkastelluissa politiikkadokumenteissa ennen kaikkea yhteisöllisen hyvinvoinnin, resilienssin, alueellisen kehityksen ja kestävän kehityksen näkökulmista. Politiikkadokumenteissa korostuvat erityisesti yhteisöt, alkuperäiskansat ja muut kollektiiviset toimijat. Vammaiset henkilöt sen sijaan jäävät aineistossa suurelta osin näkymättömiksi, eikä saavutettavuuteen, esteettömyyteen tai vammaisten henkilöiden oikeuksiin juuri viitata. Tulokset viittaavat siihen, että sosiaalisen kestävyyden politiikkapuhe määrittyy tavalla, jossa yhteisölliset näkökulmat saavat enemmän näkyvyyttä kuin yksilöllisiin oikeuksiin liittyvät kysymykset.

Tutkimus osoittaa, että sosiaalinen kestävyys ei ole poliittisesti neutraali käsite, vaan siihen sisältyy myös kysymys siitä, ketkä tunnistetaan osaksi kestävää tulevaisuutta koskevaa politiikkapuhetta. Tulokset viittaavat siihen, että vammaisten henkilöiden asema muodostaa yhden arktisen sosiaalisen kestävyyden keskustelun diskursiivisista katvealueista. Tutkimus täydentää aikaisempaa arktisen sosiaalisen kestävyyden tutkimusta tuomalla esiin näkyvyyden, tunnistamisen ja poliittisen toimijuuden merkityksen osana sosiaalisen kestävyyden rakentumista.