Sukupuolen merkitys sosiaalityöntekijöiden ammatillisessa toimijuudessa

Abstract

Tutkielman tavoitteena on kuvata, miten sukupuolen yhteyttä sosiaalityöntekijöiden ammatilliseen toimijuuteen käsitellään sosiaalityön tutkimuksessa. Tarkastelun kohteena ovat sosiaalityöntekijöihin liitetyt sukupuolittuneet odotukset sekä se, miten sukupuolen kuvataan vaikuttavan sosiaalityöntekijöiden ammatillisen toimijuuden mahdollisuuksiin ja rajoituksiin työyhteisöissä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu sukupuolen sosiaalisen rakentumisen, sukupuolittuneiden organisaatioiden ja ammatillisen toimijuuden käsitteistä.

Tutkimus on toteutettu laadullisena kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostuu 15 vertaisarvioidusta tutkimuksesta ja artikkelista, jotka on toteutettu kuudessa eri maassa. Aineistoon valitut tutkimukset käsittelevät sosiaalityöntekijöihin kohdistuvia sukupuolittuneita odotuksia, sukupuolen merkitystä sosiaalityön työyhteisöissä sekä sukupuolen vaikutuksia sosiaalityöntekijöiden ammatilliseen toimijuuteen, asiantuntijuuteen ja työyhteisötoimintaan. Aineisto on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin avulla.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sukupuoli ei näyttäydy sosiaalityössä vain työntekijän yksilöllisenä ominaisuutena, vaan työyhteisöjen vuorovaikutukseen, asiantuntijuuden tunnustamiseen, tehtävien jakautumiseen, uralla etenemiseen ja ammatillisen identiteetin rakentumiseen kietoutuvana ilmiönä. Sosiaalityöhön hakeutumisen motiivit eivät tulosten perusteella näyttäydy selvästi sukupuolen mukaan eriytyvinä, mutta sosiaalityötä koskevat käsitykset ovat edelleen vahvasti sukupuolittuneita. Erityisesti miespuolisiin sosiaalityöntekijöihin kohdistuu odotuksia erityisestä näkökulmasta, auktoriteetista, turvallisuuden tuottamisesta ja roolimallina toimimisesta, mutta samalla heidän soveltuvuuttaan hoivaan, lasten kanssa työskentelyyn ja läheiseen vuorovaikutukseen voidaan arvioida sukupuolen perusteella. Sukupuoli näkyy myös epävirallisissa käytännöissä, ulkopuolisuuden kokemuksissa sekä siinä, kenen asiantuntijuutta työyhteisöissä tunnistetaan ja arvostetaan. Organisaatiotasolla tulokset viittaavat siihen, etteivät sosiaalityön työyhteisöt näyttäydy uralla etenemisen tai asiantuntijuuden näkökulmasta sukupuolineutraaleina, vaan miehet ohjautuvat naisia useammin johto-, hallinto- ja kehittämistehtäviin, kun taas naisten urakehitystä voivat rajoittaa rakenteelliset esteet ja maskuliinisiksi mielletyt johtajuuden ihanteet.

Tutkimuksen perusteella sukupuoli vaikuttaa sosiaalityöntekijöiden ammatilliseen toimijuuteen monin tavoin. Se voi tukea tai rajoittaa työntekijöiden mahdollisuuksia toimia sekä vaikuttaa asiantuntijuuden tunnistamiseen, työtehtävien jakautumiseen ja uralla etenemiseen. Tutkielma kokoaa yhteen aiempaa tutkimustietoa ja osoittaa, että sukupuolen merkitys sosiaalityön työyhteisöissä on tärkeää tunnistaa nykyistä paremmin sekä tutkimuksessa että käytännön työelämässä.