Professional garment repair education in Finland

Abstract

Extending product lifetimes through repair is a central strategy in the circular economy. However, professional education in garment repair and alteration remains limited in Finland. In Finland, garment repair professionals are primarily trained as bespoke dressmakers, sewing professionals, or tailors, as no dedicated qualification exists for garment repair and alteration. This thesis explores Finnish garment repair professionals’ perceptions of (1) how well current education meets the practical needs of working life and (2) the skill and training needs professionals identify within the sector.

Data were collected through a survey conducted between 4 and 27 February 2026, yielding 184 responses. After exclusions, 155 responses from vocationally qualified respondents were analysed. Quantitative multiple-choice responses were analysed statistically, while qualitative data from open comment fields were examined through inductive content analysis.

The findings suggest that current vocational education does not adequately meet the practical needs of the sector. Repair and alteration competencies appear to be developed largely through internships and work experience rather than formal education. Respondents also perceived sewing and garment-making education to have weakened in recent years, negatively affecting the development of repair and alteration competencies.

Alteration was generally perceived to be better supported in education than repair, although demand for additional training was strong in both areas, particularly at the beginning of a professional career. Specific training needs included material-based repair, knitwear repair, men’s suits, leather garments, and evening gowns. Additional education was widely expected to improve work efficiency and profitability. Clear needs were also identified in business-related competencies, particularly pricing and profitability management.

The thesis highlights the need to further develop vocational education to better respond to the realities of the garment repair sector and suggests exploring repair-oriented online learning solutions, as well as strengthening professional knowledge exchange and peer learning in the field.

Tuotteiden käyttöiän pidentäminen korjaamisen avulla on keskeinen strategia kiertotaloudessa. Vaatteiden korjaamiseen ja muokkaamiseen kohdennettu koulutus on kuitenkin Suomessa vähäistä. Suomessa vaatteiden korjausalan ammattilaiset ovat pääasiassa mittatilausompelijoita, ompelijoita ja räätäleitä, sillä vaatteiden korjaamiseen ja muokkaamiseen ei ole omaa tutkintoa.Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten vaatteiden korjausalan ammattilaisten näkemyksiä siitä, (1) kuinka hyvin nykyinen koulutus vastaa työelämän käytännön tarpeisiin sekä (2) millaisia osaamis- ja koulutustarpeita alan ammattilaiset tunnistavat.

Aineisto kerättiin kyselyllä, joka toteutettiin 4.–27.2.2026 ja johon saatiin 184 vastausta. Poissulkujen jälkeen analyysiin sisällytettiin 155 ammatillisen koulutuksen suorittaneen vastaajan vastaukset. Monivalintavastaukset analysoitiin tilastollisin menetelmin, ja avointen kommenttikenttien laadullinen aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.

Tulokset viittaavat siihen, että nykyinen ammatillinen koulutus ei vastaa riittävästi alan käytännön tarpeisiin. Korjaus- ja muokkausosaaminen näyttäisi kehittyvän pääasiassa työharjoittelun ja työkokemuksen kautta muodollisen koulutuksen sijaan. Vastaajat kokivat myös, että ompelun ja vaatteiden valmistuksen koulutus on heikentynyt viime vuosina, mikä edelleen heikentää korjaus- ja muokkaustaitojen kehittymistä.

Muokkaustyön koettiin olevan koulutuksessa paremmin edustettuna kuin korjaustyön, mutta lisäkoulutuksen tarve oli vahva molemmilla osa-alueilla, erityisesti uran alkuvaiheessa.Tunnistettuja koulutustarpeita olivat erilaisten materiaalien korjaus, neulevaatteiden korjaus, miesten puvut, nahkavaatteet ja juhlamekot. Kehittämistarpeita tunnistettiin myös liiketoimintaosaamisessa, erityisesti hinnoittelussa ja kannattavuuden hallinnassa.

Tutkielma korostaa tarvetta kehittää ammatillista koulutusta vastaamaan paremmin vaatteiden korjausalan käytännön realiteetteja sekä ehdottaa verkkopohjaisten oppimisratkaisujen sekä ammattilaisten tiedonvaihdon ja vertaisoppimisen vahvistamista.