Jatkuva oppiminen ammatillisten erityisopettajien arjessa

Abstract

Ammatillisen erityisopettajan jatkuva oppiminen näyttäytyy tässä pro gradu -tutkielmassa kokonaisuutena, jossa on useita ammatillisia identiteettejä ja jossa pedagoginen rooli, asiantuntijuus, substanssiosaaminen ja erityisopettajuuden erityisvaatimukset limittyvät. Tutkimuksessa tarkastelen kohdejoukon jatkuvaa oppimista itsemääräämisteorian ja transformatiivisen oppimisen näkökulmista. Tutkimus vastaa tietoaukkoon siitä, miten ammatilliset erityisopettajat jäsentävät jatkuvaa oppimistaan muuttuvissa toimintaympäristöissä. Jatkuva oppiminen ymmärretään tutkimuksessa reflektiivisenä, eettisenä ja emotionaalisena toimijuutena, jota muovaavat taustakoulutus, työssä kohdatut moninaiset ja erilaiset tilanteet ja moniammatillinen yhteistyö.

Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa ammatillisten erityisopettajien jatkuvasta oppimisesta ja tarjota malleja osaamisen kehittymisen tueksi. Aineisto koostuu kuuden ammatillisen erityisopettajan kysely- ja haastatteluaineistosta ja se on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkimus syventää ymmärrystä erityisopettajuuden kehittymisestä prosessina, jossa yhdistyvät itsemääräämisteorian motivaation psykologiset perustarpeet ja transformatiivisen oppimisen merkitysperspektiivien uudelleen jäsentäminen. Tutkimuksen tieteenfilosofisena suuntauksena on pragmatismi, joka jäsentää ammatillisten erityisopettajien jatkuvaa oppimista sen keskeisten periaatteiden kautta kasvatuksen ja koulutuksen kontekstissa.

Tulokset osoittavat, että ammatillisten erityisopettajien työ on monialaista ja moni-identiteettistä. Opettajat hyödyntävät taustakoulutustaan laajasti, ja moniammatillinen yhteistyö sekä kollegiaalinen tuki toimivat keskeisinä jatkuvan oppimisen lähteinä. Osaamisen kehittämisen tarpeet kohdistuvat erityisesti neuropsykiatriseen osaamiseen, monikulttuurisuuteen, vuorovaikutustaitoihin, akateemisten taitojen opettamiseen ja ohjaamiseen ja kulttuurihyvinvointiin. Työn vaativuutta ovat lisänneet muun muassa opiskelija-aineksen muutokset ja oppivelvollisuuden laajeneminen vuonna 2021.

Tutkimus osoittaa, että ammatillinen erityisopettajuus edellyttää jatkuvaa oppimista, reflektiivistä ammatillisuutta ja monialaista osaamista. Tuloksia voidaan hyödyntää ammatillisten erityisopettajien jatkuvan oppimisen rakenteiden vahvistamisessa, heidän työyhteisöjen osaamisen kehittämisessä ja reflektiivisen työotteen tukemisessa arjen pedagogisissa ratkaisuissa.