Vastaajan oikeusturvan ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutuminen etäoikeudenkäyntinä pidettävässä rikosasian pääkäsittelyssä

Abstract

Tässä tutkielmassa selvitetään vastaajan oikeusturvan ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista rikosasian etäoikeudenkäyntinä (OK 2:16) pidettävässä pääkäsittelyssä. Tutkimus on poikkeuksellisen ajankohtainen, sillä siinä tutkitaan 1.3.2025 voimaan tullutta etäyhteysuudistusta (lait 886/2024 ja 887/2024), joka mahdollisti tuomareidenkin etäosallistumisen ja siten myös täysin etänä pidettävät oikeudenkäynnit. Tutkimusmenetelmänä käytetään lainoppia, joka tarkoittaa voimassa olevan oikeuden tutkimista hyödyntäen mm. lakeja ja niiden esitöitä, kansallista ja kansainvälistä oikeuskäytäntöä sekä oikeuskirjallisuutta.

Tutkimuksen keskeisinä tuloksina havaitaan, että etäoikeudenkäyntinä pidetty rikosasian pääkäsittely ei lähtökohtaisesti vaaranna vastaajan oikeusturvaa eikä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Toimivat puhe- ja videoyhteydet rinnastetaan fyysiseen läsnäoloon, jolloin myös kuulemisperiaate toteutuu. Menettelyperiaatteita tulkitaan niiden tavoitteiden mukaisesti, ei itseisarvoisesti. Vastaajan kertomuksen uskottavuuden kannalta tärkeintä on kertomuksen sisältö itsessään, ei nonverbaalisista eleistä tehtävät havainnot ja johtopäätökset.

Tutkimuksen päätelmänä voidaan todeta, että vastaajan oikeusturva ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti toteutuvat etäoikeudenkäyntinä pidettävässä rikosasian pääkäsittelyssä, mutta tämä ei ole täysin ehdotonta. Neljän reunaehdon on toteuduttava. Ensinnäkin tietotekniikan on oltava moitteetonta ja sen toimivuudesta on varmistuttava. Siksi suotavaa olisikin vastaajan osallistuminen toisesta viranomaisesta, jossa tekniikan laatua voidaan paremmin valvoa. Toiseksi vastaajan oikeus avustajaan ja luottamukselliseen viestintään hänen kanssaan on toteuduttava. Kolmanneksi istunnon julkisuuden toteutumisesta on huolehdittava järjestämällä yleisölle mahdollisuus seurata istuntoa esimerkiksi sivusalista. Neljänneksi etäoikeudenkäynnin järjestäminen vaatii tuomioistuimelta tarkkaa soveliaisuusharkintaa, jossa on otettava huomioon kokonaisuudessaan kaikki oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, vastaajan sekä muiden asianosaisten oikeusturvaan sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen vaikuttavat seikat.