Palvelu josta kehitysvammaiset henkilöt eivät hyödy? Kehitysvammaisten henkilöiden tarvitsemien mielenterveyspalveluiden saavutettavuus, saavutettavuuden haasteet ja haasteiden seuraukset sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kuvaamana.

Abstract

Mielenterveyshäiriöiden korkea esiintyvyys kehitysvammaisilla henkilöillä on laajasti tunnistettu sosiaali- ja terveydenhuollossa ja tutkimuksissa. Samaan aikaan mielenterveyspalveluiden tosiasiallinen saavutettavuus kehitysvammaisille henkilöille on asiakkaiden, omaisten ja ammattilaisten taholta kyseenalaistettu sekä vähän tutkittu ilmiö.

Tämän pro gradu -tutkielman tehtävänä oli selvittää, millaisena kehitysvammaisten henkilöiden tarvitsemien mielenterveyspalveluiden saavutettavuus näyttäytyy, millaisia haasteita saavutettavuudessa on, sekä millaisia vaikutuksia haasteilla koetaan olevan kehitysvammaisten henkilöiden arkeen. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena yhden hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille. Kyselyllä tuotettua aineistoa analysoitiin Heidi Vanjusovin (2022) rakentamaa saavutettavuuden jäsennystä hyödyntäen. Aineistoa tutkittiin pragmaattiseen paradigmaan nojaten hyödyntämällä sekä laadullista fenomenologishermeneuttista kokemuksen tulkintaa että määrällisen tutkimuksen mukaista kvantifiointia.

Tutkimus paikansi haasteita kehitysvammaisten henkilöiden tarvitsemien mielenterveyspalveluiden organisaatioita ja rakenteita koskevassa institutionaalisessa saavutettavuudessa, tietoa koskevassa informatiivisessa saavutettavuudessa sekä kokemuksellisessa saavutettavuudessa. Merkittävimmät paikannetut haasteet olivat mielenterveyspalveluiden puutteet kyvyssä vastata kehitysvammaisten asiakkaiden tarpeisiin sekä kehitysvammaisten asiakkaiden mielenterveyspalveluprosessia ympäröivien toimialojen vähäinen yhteistyö. Mielenterveyspalveluiden saavutettavuuden haasteet olivat näkyneet kehitysvammaisten henkilöiden arjessa erilaisena itsetuhoisena käyttäytymisenä, syrjäytymisenä ja toimintakyvyn laskuna. Toimintakyvyn lasku johtaa intensiivisempään avuntarpeeseen, mikä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista riippuvaisten kehitysvammaisten henkilöiden kohdalla kohdistuu heitä ympäröiviin palveluihin. Kyselyyn osallistuneet ammattilaiset esittivät kehittämisehdotuksia mielenterveyspalveluiden saavutettavuuden parantamiseksi, kuten yhteistyön kehittäminen, erilaiset lisäkoulutukset sekä riittävä palveluiden resurssointi. Tutkimus nostaa esille myös vaihtoehtoisten hoito- ja palvelumuotojen ja palveluintegraation sekä näihin liittyvän tutkimuksen tarvetta.