Turvallisuus hyvinvointivaltion sosiaalisena infrastruktuurina: Inhimillisen turvallisuuden rakentuminen relationaalisilla, yhteisöllisillä ja rakenteellisilla tasoilla
Jäntti, Mirka (2026)
Jäntti, Mirka
Lapin yliopisto
2026
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20261105140810
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20261105140810
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on tarkastella, miten inhimillinen turvallisuus rakentuu relationaalisella, yhteisöllisellä ja rakenteellisella tasolla sekä miten se voidaan ymmärtää hyvinvointivaltion sosiaalisena infrastruktuurina. Tutkimus toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui 14 julkaisusta, jotka analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Tulosten mukaan turvallisuus rakentuu oikeuksien, aineellisten voimavarojen, jatkuvien ihmissuhteiden, yhteisöllisen kuulumisen ja vaikutusmahdollisuuksien yhteydessä. Relationaalinen, yhteisöllinen ja rakenteellinen taso ovat keskinäisriippuvaisia, ja valta vaikuttaa kaikilla tasoilla siihen, kenen turvallisuus tunnistetaan ja millaisin ehdoin se toteutuu. Oikeudet, palvelut ja resurssit eivät muutu automaattisesti eletyksi turvallisuudeksi, vaan niiden vaikutus välittyy saavutettavuuden, tunnustamisen, jatkuvuuden ja vaikutusvallan kautta. Sosiaalityö toimii ihmisten kokemusten, yhteisöjen ja institutionaalisten rakenteiden rajapinnassa. Se voi vahvistaa turvallisuutta, mutta myös tuottaa kontrollia ja ulossulkemista.
Johtopäätöksenä inhimillinen turvallisuus voidaan ymmärtää jatkuvasti rakentuvaksi sosiaaliseksi infrastruktuuriksi, jossa rakenteet, yhteisöt ja ihmissuhteet joko tukevat tai haurastuttavat toisiaan. Tutkielman käsitteellisenä synteesinä esitetään turvan elävän ekologian malli, joka yhdistää turvallisuuden kolme tasoa, neljä välittymisehtoa ja vallan läpileikkaavan merkityksen. Malli on alustava käsitteellinen jäsennys, ei empiirisesti vahvistettu teoria.
Tulosten mukaan turvallisuus rakentuu oikeuksien, aineellisten voimavarojen, jatkuvien ihmissuhteiden, yhteisöllisen kuulumisen ja vaikutusmahdollisuuksien yhteydessä. Relationaalinen, yhteisöllinen ja rakenteellinen taso ovat keskinäisriippuvaisia, ja valta vaikuttaa kaikilla tasoilla siihen, kenen turvallisuus tunnistetaan ja millaisin ehdoin se toteutuu. Oikeudet, palvelut ja resurssit eivät muutu automaattisesti eletyksi turvallisuudeksi, vaan niiden vaikutus välittyy saavutettavuuden, tunnustamisen, jatkuvuuden ja vaikutusvallan kautta. Sosiaalityö toimii ihmisten kokemusten, yhteisöjen ja institutionaalisten rakenteiden rajapinnassa. Se voi vahvistaa turvallisuutta, mutta myös tuottaa kontrollia ja ulossulkemista.
Johtopäätöksenä inhimillinen turvallisuus voidaan ymmärtää jatkuvasti rakentuvaksi sosiaaliseksi infrastruktuuriksi, jossa rakenteet, yhteisöt ja ihmissuhteet joko tukevat tai haurastuttavat toisiaan. Tutkielman käsitteellisenä synteesinä esitetään turvan elävän ekologian malli, joka yhdistää turvallisuuden kolme tasoa, neljä välittymisehtoa ja vallan läpileikkaavan merkityksen. Malli on alustava käsitteellinen jäsennys, ei empiirisesti vahvistettu teoria.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [5228]
