Hyvinvointia tukeva muutosjohtaminen koulun organisaatiomuutoksessa

Abstract

Kouluverkkouudistukset ovat yleistyneet Suomessa väestökehityksen, oppilasmäärien vähenemisen ja kuntatalouden haasteiden seurauksena. Samanaikaisesti kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on noussut kuntien keskeiseksi tehtäväksi, ja lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvät haasteet ovat lisääntyneet. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia tukevaa muutosjohtamista kahden kouluyhteisön yhdistymisen aikana. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia hyvinvointia tukevia tekijöitä koulujen yhdistymisen muutosprosessissa ilmenee, ja mitä koulujen yhdistämisen muutosjohtamisessa on otettava huomioon oppilaiden sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisen osalta.

Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka metodologisena lähtökohtana toimii sosiaalinen konstruktionismi. Teoreettinen viitekehys rakentuu systeemiteoreettisesta ajattelusta, muutosjohtamisesta, hyvinvointijohtamisesta ja osallistavasta johtamisesta. Tutkimuksen metodologisiin valintoihin on vaikuttanut se, että tutkija on ollut muutosprosessin aikana osa yhteisöä toimien koulujen yhdistämisessä muutosjohtajana. Aineisto kerättiin koulun oppilaille, lukion opiskelijoille, huoltajille ja henkilökunnalle suunnatuilla anonyymeillä kyselyillä ennen muutosta ja noin vuoden kuluttua koulujen yhdistymisen jälkeen. Aineiston analysoinnissa hyödynnettii aineistolähtöistä sisältöanalyysiä sekä teoriaohjaavaa sisältöanalyysiä.

Tutkimuksen mukaan hyvinvointia tukeva muutosjohtaminen perustuu osallistamiseen, oppilaiden ja opiskelijoiden tarpeiden tunnistamiseen, turvallisen ilmapiirin luomiseen sekä heidän kokemustietonsa hyödyntämiseen muutoksen suunnittelussa ja johtamisessa. Muutosjohtaminen on tietoperusteista, ja se tukee muutoksessa mukana olevien hyvinvointia vastaamalla heidän tarpeisiinsa sekä mahdollistamalla osallisuuden kautta syntyvän yhteisöllisyyden ja turvallisuuden kokemukset. Myös fyysisellä ympäristöllä, kuten työrauhalla, tilojen toimivuudella ja virikkeellisellä välituntiympäristöllä, havaittiin olevan yhteys oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointiin.

Tutkimuksen mukaan hyvinvointi on moninainen dynaaminen kokonaisuus, jonka vuoksi hyvinvointia tukevassa muutosjohtamisessa tulee ymmärtää organisaatiomuutoksen elementtien ja johtamiskäytänteiden systemaattinen ja kausaalinen vaikutus toisiinsa sekä huomioida hyvinvoinnin kaikki osa-alueet. Tulokset osoittavat, ettei hyvinvointia voida tukea kohdistamalla toimenpiteitä vain yhteen muutoselementtiin, vaan oppilaiden hyvinvoinnin edistäminen edellyttää muutosjohtamista kaikilla muutoksen osa-alueilla. Tutkimuksen johtopäätös on, että oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia tukeva muutosjohtaminen on systeeminen prosessi, jossa turvallisuutta, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistetaan osallistavan ja tietoperusteisen johtamisen avulla.