Esimiesten kokemus työn imusta

Abstract

Tutkielmassani lähestyn työhyvinvointia positiivisen psykologian näkökulmasta, jolloin huomio suuntautuu siihen, mikä työntekijää kannattelee, motivoi ja saa työn tuntumaan mielekkäältä vastoinkäymistenkin hetkellä. Tällaista myönteistä, mielihyvän täytteistä virittäytymistä ja aktivaatiota työssä kutsutaan työn imuksi, joka on suhteellisen tuore, motivationaalinen työhyvinvoinnin käsite. Työn imua on tutkittu eri työntekijäryhmissä. Tämän tutkielman empiirinen tutkimus keskittyy esimiehiin ja tutkimuskysymykselläni haen vastauksia siihen, millaisia työn imun kokemuksia esimiehillä on.

Tutkimukseni pohjaa eksistentiaaliseen fenomenologiaan, jossa tutkimuskohteena ovat kokemukset: ihmisen kokemuksellinen suhde omaan todellisuuteensa. Tutkimuksen kohdejoukkona on keskisuuren kaupungin terveyspalvelukeskuksen esimiestyöhön osallistuvat henkilöt. Aineistoa keräsin kirjoituspyynnöin kahdessa erässä ja aineiston analyysitapana käytin fenomenologisen psykologian menetelmää.

Tutkimukseni tulokset ovat kymmenen kirjoituksen pohjalta fenomenologisen analyysin kautta muodostuneet kaksi yleisen merkitysverkoston tyyppiä. Ne kuvaavat sitä, mikä esimiehen työn imun kokemuksessa on keskeistä. Ensisijaista tyypissä yksi ovat sitoutuminen ja työtehtävissä menestymisestä saadut voimavarat ja tyypissä kaksi työn monipuolisuus ja haasteet.

Työelämän painottuminen yhä enemmän tietotyön suuntaan on tuonut myös esimiestyöhön lisää vaatimuksia. Työhyvinvoinnin kannalta on oleellista, millainen suhde vaatimusten ja voimavarojen välillä vallitsee. Näkökulman suuntaaminen myönteisiin asioihin epäkohtien sijaan auttaa vahvistamaan ja lisäämään voimavaroja, jotka toimivat tasapainottajina alati kasvavien työn vaatimusten suhteen. Työhyvinvointia on mahdollista edistää työn imun eli omistautumisen, uppoutumisen ja tarmokkuuden kokemuksien kautta. Tämä tutkimus antaa osaltaan tietoa siitä, millaisia nämä kokemukset esimiehillä ovat.