Hyvin kyllä saatiin ihmiset näkemään saamelaisten asiaa : saamelaisten vastarinta performatiivisena politiikkana
Katajamäki, Terhi (2010)
There are no files associated with this item.
Katajamäki, Terhi
Lapin yliopisto
2010
openAccess
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen performatiivisen politiikan teoriaa käyttäen tutkimusaineistona saamelaisten näkyviksi tekemiä vastarinnan tekoja. Tutkielmassa sisällytän performatiivisen politiikan ja vastarinnan poliittisen osallistumiseen käsitteeseen. Performatiivisen politiikan ansiosta on mahdollista tunnistaa sellaiset poliittisen osallistumisen muodot, jotka yleensä mielletään virallisen poliittisen järjestelmän ulkopuolisiksi. Performatiivinen politiikka tuo esille yhteiskunnassa itsestäänselvyyksinä pidetyt normit ja muuttumattomiksi tulkitut valtasuhteet sekä korostaa uusien poliittisten toimintatapojen mahdollisuutta. Tutkielmassani performatiivisuus tekee näkyviksi ja kuulluiksi ne epäkohdat, jotka saamelaiset ovat kokeneet esteenä tasa-arvoiselle kohtelulleen.
Tutkielmani teoreettinen tutkimuskysymys on, miten performatiivinen politiikka voidaan nähdä poliittisen osallistumisen muotona? Tätä kysymystä tarkastelen vastarinnan käsitteen avulla. Vastarinta tutkielmassani näyttäytyy toimintana, jossa ekspressiivisesti pyritään paljastamaan poliittinen todellisuus. Empiirinen tutkimusaineisto kattaa Altajoen patoamista vastustavasta kamppailusta kertovaa kirjallisuutta, kuuden viimeisen saamelaiskonferenssin julistukset, saamelaisten karvakenkälähetystöstä kertovia lehtiartikkeleita sekä saamelaista valokuvataidetta. Lisäksi haastattelin tutkielmaani varten neljää saamelaisaktiivia.
Saamelaisten vastarinnan tekojen keskeisenä tavoitteena oli tuoda esiin ja kyseenalaistaa valtion vähemmistöpolitiikkaa sekä valtaväestön asenteita. Tutkielmassani ilmeni saamelaisten vastarinnan tekojen sopivan performatiivisen vastarinnan tavoitteisiin: esimerkiksi Altassa saamelaisten tavoitteena oli kyseenalaistaa valtion virallinen saamelaispolitiikka ja tuoda julki padonrakentamisen uhat saamelaiskulttuurille. Karvakenkälähetystön ja saamelaisen valokuvataiteen analyysissä tuli esille vastarinnan tekojen ekspressiviisyys ja ongelmien estetisointi. Saamelaisten vastarinnassa korostui tarve nostaa esille saamelaiset tärkeinä poliittisina toimijoina. Samalla haluttiin tuoda valtakulttuurin rinnalle saamelainen kulttuuriperintö.
Tutkielmani teoreettinen tutkimuskysymys on, miten performatiivinen politiikka voidaan nähdä poliittisen osallistumisen muotona? Tätä kysymystä tarkastelen vastarinnan käsitteen avulla. Vastarinta tutkielmassani näyttäytyy toimintana, jossa ekspressiivisesti pyritään paljastamaan poliittinen todellisuus. Empiirinen tutkimusaineisto kattaa Altajoen patoamista vastustavasta kamppailusta kertovaa kirjallisuutta, kuuden viimeisen saamelaiskonferenssin julistukset, saamelaisten karvakenkälähetystöstä kertovia lehtiartikkeleita sekä saamelaista valokuvataidetta. Lisäksi haastattelin tutkielmaani varten neljää saamelaisaktiivia.
Saamelaisten vastarinnan tekojen keskeisenä tavoitteena oli tuoda esiin ja kyseenalaistaa valtion vähemmistöpolitiikkaa sekä valtaväestön asenteita. Tutkielmassani ilmeni saamelaisten vastarinnan tekojen sopivan performatiivisen vastarinnan tavoitteisiin: esimerkiksi Altassa saamelaisten tavoitteena oli kyseenalaistaa valtion virallinen saamelaispolitiikka ja tuoda julki padonrakentamisen uhat saamelaiskulttuurille. Karvakenkälähetystön ja saamelaisen valokuvataiteen analyysissä tuli esille vastarinnan tekojen ekspressiviisyys ja ongelmien estetisointi. Saamelaisten vastarinnassa korostui tarve nostaa esille saamelaiset tärkeinä poliittisina toimijoina. Samalla haluttiin tuoda valtakulttuurin rinnalle saamelainen kulttuuriperintö.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4502]