Työelämän laadun merkitys työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä : QWL-indeksin yhteys työkyvyttömyyseläkeriskiin

Abstract

Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle ja ihmisten eliniän kasvu ovat luoneet uudenlaisia haasteita Suomen eläkejärjestelmälle. Ihmiset elävät pitempään ja viettävät enemmän aikaa eläkkeellä kuin aikaisemmin. Suomen taloudellinen huoltosuhde, eli kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa on yhtä työllistä kohti, on huonompi kuin EU-maiden keskiarvo (Eurostat). Vuoden 2017 eläkeuudistuksen keskeisenä tavoitteena on ollut lykätä työntekijöiden eläkkeelle siirtymistä ja pidentää työuria (ETK 2016). Työkyvyttömyyseläke on yksi keskeinen syy aikaiseen työelämästä poistumiseen. Tutkielmassa tutkitaan työkyvyttömyyseläkkeen ja työelämän laadun suhdetta. Pro gradu -tutkielmalla on kolme keskeistä tavoitetta. Ensimmäinen tavoite on esitellä lukijalle työelämän laadun itsetunto-mallissa käytettävä työelämän laatu indeksi (QWL-indeksi). Toisena tavoitteena on tutkia, onko Tilastokeskuksen työolotutkimusaineistosta mahdollista muodostaa QWL-indeksi. Kolmanneksi tutkitaan QWL-indeksin ja työkyvyttömyyseläkkeen yhteyttä. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä esitellään työelämän laadun itsetuntomalli, henkilöstövoimavarojen johtamisen teoreettinen tausta ja työkyvyttömyyseläke. Tutkimuksen empiirisenä metodina on käytetty monimuuttuja-menetelmiä, elinaika-analyysiä ja Cox’in regressiota. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Eläketurvakeskuksen kanssa kesällä 2016. Monimuuttujamenetelmien ja elinaika-analyysin avulla QWL-indeksin vaikutusta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen tutkittiin seurantaryhmässä, joka koostui 4320 yksityisen sektorin työntekijästä. Seurantaryhmä ja tutkimuksessa käytetty indeksi muodostettiin Tilastokeskuksen työolotutkimuksen vuosien 2003 ja 2008 aineistoista. Työolotutkimus on Tilastokeskuksen viiden vuoden välein suoritettava suomalaisia työoloja tutkiva laaja haastattelututkimus. Cox’in regressiota käytettiin seurantametodina, jolla kyettiin tutkimaan usean muuttujan vaikutusta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskiin. Seuranta-aika oli 5 vuotta. Tutkimuksessa oli kolme päälöydöstä. Ensimmäinen löydös oli, että analyysissä käytetty työelämän laatu indeksi, eli QWL-indeksi, voitiin muodostaa työolotutkimuksen aineistosta. Toinen löydös oli, että työelämän laatu indeksillä ja työkyvyttömyyseläkkeellä on yhteys. QWL-indeksillä on työkyvyttömyysriskiltä suojaava vaikutus, eli korkean QWL-indeksin numeraalisen arvon saava työntekijä jää työkyvyttömyyseläkkeelle epätodennäköisemmin kuin matalan QWL-indeksin arvon saava henkilö. Kolmas löydös oli, että valmiiksi alentuneen työkyvyn työntekijöiden QWL-indeksin kasvulla on vahvempi työkyvyttömyyseläkkeeltä suojaava vaikutus kuin tavallisen työkyvyn työntekijöillä. Työolojen ja työhyvinvoinnin on todettu olevan yhteydessä työkyvyttömyyseläkeriskiin. Pro gradu -tutkielman tulokset tukevat tätä väitettä. Seurantatutkimuksen perusteella työhyvinvointiin panostaminen, pätevä henkilöstövoimavarojen johtaminen ja työympäristön korkea työelämän laatu voivat pidentää työuria. Tutkielma esittelee myös uudenlaisen tavan mitata työkyvyttömyyseläkeriskiä työntekijöissä.