Muutosmatkalla kansanopistoperheestä oppilaitokseksi : yhteisöllisyyden ilmeneminen ja sosiaalisen pääoman rakentuminen Peräpohjolan Opiston henkilöstön kertomuksissa

Abstract

Kansanopiston toimintaan liitetään niin laissa kuin opetustoiminnassa yhteisöllinen elementti, jonka ilmentymäksi nimetään internaatti- ja kansanopistopedagogiikka. Tutkijoiden mukaan se vahvistaa sosiaalista pääomaa ja erottaa kansanopiston toimijana toisista koulutusorganisaatioista. Myös yhteisöllisillä kokemuksilla ja syrjäytymisen ehkäisyllä on yhteys toisiinsa. Kansanopiston sosiaalisen pääoman ymmärtäminen on erityisesti nyt sekä yhteiskunnallisesti että inhimillisesti merkittävä ja ajankohtainen päämäärä. Tutkielman tavoitteena on ymmärryksen ja tiedon kasvattaminen kansanopistotoiminnan sosiaalisesta pääomasta, joka voi olla opiston ”menestystarina”.

Peräpohjolan Opiston, tutkielman kontekstin, historia on jo kunnioitettavat 113 vuotta. Tämä laadullinen tutkielma on puheenvuoro kulttuurin kokijoille. Olennaisessa osassa tutkielmaa ovat opistolaisten kirjoittamat tarinat. Tarkoituksenani oli saada tietoa siitä, miten kansanopistossa koettu yhteisöllisyys rakentaa sosiaalista pääomaa ja miten sosiaalinen pääoma (sosiaaliset verkostot, normit ja arvot, vuorovaikutus, vastavuoroisuus ja ryhmäidentiteetti) ilmenee. Aineiston analysoin narratiivisen analyysin (Polkinghorne 1995) keinoin soveltaen sekä holistista että kategorista lähestymistapaa. Narratiivit toivat julki yhteisöllisyyden ja sosiaalisen pääoman moniäänisen todellisuuden. Sen, miten se säätelee vuorovaikutussuhteita ja miten toisenlaista sen rakentuminen on 2010-luvun kuin 1970- luvun kansanopistossa huolimatta toimintaa ohjaajista tekijöistä, vahvasta perinnöstä ja pitkästä perinteestä.

Tulosten mukaan sosiaalinen pääoma rakentuu kansanopistotoiminnassa verkostojen ollessa sen ydintä. Tutkielman perusteella voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset: 1) Yhteisöllisyys ja vahva paikkasidonnaisuus rakentavat sekä monien opistolaisten minuutta että ryhmäidentiteettiä. Sosiaalisen pääoman seuraukset näkyvät sitoutumisessa ja ihmissuhteissa sekä hyvinvointina. 2) Yhteisöllisyys ja sosiaalinen pääoma eivät ole yhteisötasolla kannattelevia voimia, jos toimintakulttuurissa ei vallitse yhteistoiminnan kannalta yhtenevää toimintamallia ja luottamusta. Sosiaalisen pääoman ennakkoehdoksi nimettiin vuorovaikutus ja johtaminen. Rakentumisen nähtiin edellyttävän toimijoilta luottamusta, vastavuoroisuutta ja osallisuuden mahdollistamista sekä toimintaa. Seurauksiksi nimettiin me-henki ja osallisuus, yhteistyön helpottuminen ja päämäärien saavuttaminen sekä hyvinvointi.