Oppia ikä kaikki : aikuisten yliopisto-opiskelijoiden opintoja koskevat tavoitteet ja niiden toteutuminen
Keskinen, Sari (2014)
Keskinen, Sari
Lapin yliopisto
2014
restrictedAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201404171095
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201404171095
Tiivistelmä
Tämän Pro gradu–tutkielman tarkoituksena on ensiksi tarkastella avoimen yliopiston väylän kautta yliopistoon tutkinto-opiskelijaksi siirtyneiden, yli 45-vuotiaiden opiskelijoiden opinnoillensa antamia merkityksiä sekä odotuksia tutkinnon suorittamisen vaikutuksesta työllistymiseen tai urakehitykseen. Toiseksi tutkielmassa pureudutaan tutkinnon jo valmiiksi saaneiden opiskelijoiden kokemuksiin tutkinnon vaikutuksesta työmarkkinoilla.
Kyseessä on narratiivinen tutkimus, jonka aineisto koostuu avoimen yliopiston väylän kautta tutkinto-opiskelijoiksi siirtyneiden Lapin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston, yli 45-vuotiaiden opiskelijoiden kertomuksista. Tutkimuspyyntö lähetettiin 22:lle Lapin yliopiston opiskelijalle, joista 12 (59 %) vastasi, sekä 40.lle yli 45-vuotiaalle Itä-Suomen yliopiston opiskelijalle, joista 24 (60 %) vastasi. Tutkimusongelma jakaantuu kolmeen osaan:
1 Mikä sai tutkimushenkilön aloittamaan opiskelun yliopistossa yli 45 – vuotiaana?
2 Millaisia odotuksia tutkittava latasi opinnoillensa?
3 Ovatko nuo odotukset täyttyneet tutkinnon valmistuttua?
Tutkimuksen perusteella opiskelijoiden odotukset opintojen suhteen olivat melko korkealla. Pätkätöitä ja sijaisuuksia tekevät uskoivat saavansa vakinaisen työpaikan koulutuksen avulla, pienipalkkaista ja usein fyysisesti raskasta työtä tekevät uskoivat saavansa paremmin palkatun ja arvostetumman työn, ja lisäksi työttömät uskoivat työllistyvänsä.
Tutkielmassa käytetyn narratiivisen analyysin perusteella lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet hyötyivät korkeakoulututkinnosta. Eniten tutkinnosta saivat hyötyä ne, joilla oli jo ennestään kohtuullisen hyvä, vakituinen työpaikka. He etenivät kaikki urallaan parempaan asemaan. Toinen kouluttautumisesta selkeästi hyötynyt ryhmä oli pitkään opettajan sijaisuuksia tehneet epäpätevät opettajat, sillä heidät usein vakinaistettiin.
Valtaosa kirjoitelman tekijöistä koki tutkinnon vaikuttaneen ainakin jollain tavalla positiivisesti. Myös määräaikaisella työsopimuksella uuteen ammattiin työllistyneet kokivat koulutuksesta olleen selkeästi apua työllistymiseen, vaikka heidän kohdallaan toiveet vakinaisen työpaikan saannista eivät olleet kovin korkealla. Ne tutkimushenkilöt, jotka olivat ennen opiskelua olleet pitkään työttömänä eivät sen sijaan olleet saaneet yliopistotutkinnosta toivomaansa tukea työllistymiseen.– Tutkielman perusteella voidaan todeta Avoimen yliopiston väylän olevan vielä yli 45-vuotiaalle kannattava vaihtoehto hankkia yliopistotutkinto, sillä tutkinnolla on iästä huolimatta työllisyyttä ja uralla etenemistä tukeva vaikutus.
Kyseessä on narratiivinen tutkimus, jonka aineisto koostuu avoimen yliopiston väylän kautta tutkinto-opiskelijoiksi siirtyneiden Lapin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston, yli 45-vuotiaiden opiskelijoiden kertomuksista. Tutkimuspyyntö lähetettiin 22:lle Lapin yliopiston opiskelijalle, joista 12 (59 %) vastasi, sekä 40.lle yli 45-vuotiaalle Itä-Suomen yliopiston opiskelijalle, joista 24 (60 %) vastasi. Tutkimusongelma jakaantuu kolmeen osaan:
1 Mikä sai tutkimushenkilön aloittamaan opiskelun yliopistossa yli 45 – vuotiaana?
2 Millaisia odotuksia tutkittava latasi opinnoillensa?
3 Ovatko nuo odotukset täyttyneet tutkinnon valmistuttua?
Tutkimuksen perusteella opiskelijoiden odotukset opintojen suhteen olivat melko korkealla. Pätkätöitä ja sijaisuuksia tekevät uskoivat saavansa vakinaisen työpaikan koulutuksen avulla, pienipalkkaista ja usein fyysisesti raskasta työtä tekevät uskoivat saavansa paremmin palkatun ja arvostetumman työn, ja lisäksi työttömät uskoivat työllistyvänsä.
Tutkielmassa käytetyn narratiivisen analyysin perusteella lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet hyötyivät korkeakoulututkinnosta. Eniten tutkinnosta saivat hyötyä ne, joilla oli jo ennestään kohtuullisen hyvä, vakituinen työpaikka. He etenivät kaikki urallaan parempaan asemaan. Toinen kouluttautumisesta selkeästi hyötynyt ryhmä oli pitkään opettajan sijaisuuksia tehneet epäpätevät opettajat, sillä heidät usein vakinaistettiin.
Valtaosa kirjoitelman tekijöistä koki tutkinnon vaikuttaneen ainakin jollain tavalla positiivisesti. Myös määräaikaisella työsopimuksella uuteen ammattiin työllistyneet kokivat koulutuksesta olleen selkeästi apua työllistymiseen, vaikka heidän kohdallaan toiveet vakinaisen työpaikan saannista eivät olleet kovin korkealla. Ne tutkimushenkilöt, jotka olivat ennen opiskelua olleet pitkään työttömänä eivät sen sijaan olleet saaneet yliopistotutkinnosta toivomaansa tukea työllistymiseen.– Tutkielman perusteella voidaan todeta Avoimen yliopiston väylän olevan vielä yli 45-vuotiaalle kannattava vaihtoehto hankkia yliopistotutkinto, sillä tutkinnolla on iästä huolimatta työllisyyttä ja uralla etenemistä tukeva vaikutus.