Valistunut kaaos: dekonstruktio graafisen suunnittelun viestinnällisten ja visuaalisten konventioiden uudelleentulkitsijana
Kiiskilä, Ruut (2014)
Kiiskilä, Ruut
Lapin yliopisto
2014
restrictedAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201404081077
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201404081077
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee dekonstruktiota graafisessa suunnittelussa, ja miten se on haastanut ja uudelleentulkinnut graafiselle suunnittelulle perinteisiä visuaalisia ja viestinnällisiä konventioita. Dekonstruktio nähdään tutkielmassa laajemmin kuin kielitieteellisenä terminä tai graafisen suunnittelun 1980- ja 1990- lukulaisena visuaalisena tyylinä. Dekonstruktio on ollut yksi muoto graafisen suunnittelun alan kriittisessä uudelleenarvioinnissa. Koska dekonstruktion ydin graafisessa suunnittelussa on sekä sen konventioiden että visuaalisten ja viestinnällisten ihanteiden haastamisessa, tässä tutkielmassa dekonstruktiivisen visuaalisen tyylin määritelmä on ehkä totuttua laajempi. Itsetarkoituksellinen sekavuus, luettavuuden kustannuksella tehdyt typografiset kokeilut, tai ylipäätään suunnittelu toisia suunnittelijoita varten ei ole perinteisesti kuulunut graafiseen suunnitteluun. Dekonstruktio on synnyttänyt aiheuttamansa ristiriidan kautta graafisen suunnittelun alan sisäistä keskustelua siitä, mitä graafinen suunnittelu on ja mitä sen tulisi olla, ja näin ollen myös pakottanut alaa määrittelemään itsensä osittain uudelleen.
Tutkielmassa pohditaan, mitä graafisen suunnittelun visuaaliset ja viestinnälliset konventiot ovat, ja missä määrin ne pohjautuvat modernistisiin perinteisiin. Alaa hallitsevia grafiikkaohjelmistoja käsitellään tässä yhteydessä arvolatautuneina työkaluina. Koska graafinen suunnittelu on visuaalis-viestinnällisten järjestyksien muodostamista, tutkielmassa pohditaan myös järjestyksen ja epäjärjestyksen olemusta layoutin kontekstissa. Dekonstruktion herättämät alan sisäiset kysymykset kytkeytyvät tekijyyteen, muodon ja sisällön keskinäiseen suhteeseen, ja itseilmaisun tasoon – graafisen suunnittelun ja taiteen rajan häilyvyyteen. Dekonstruktiossa konventioiden haastaminen ei palvellut ensisijaisesti ulkopuolista päämäärää tai asiakasta, kuten graafisessa suunnittelussa yleensä, vaan sen kautta kommentoitiin graafista suunnittelua itseään – sen omin keinoin.
Tutkielmassa käydään läpi dekonstruktion filosofista taustaa ja sen yhteyttä graafiseen suunnitteluun, graafista suunnittelua ja sen prosesseista varsinkin layoutia viestinnällis-visuaalisena järjestämisen tapana, näistä teemoista nousevaa dekonstruktiivisen layoutin problematiikkaa ja dekonstruktion vaikutuksia graafisen suunnittelun keskusteluun ja alan määrittymiseen.
Tutkielmassa pohditaan, mitä graafisen suunnittelun visuaaliset ja viestinnälliset konventiot ovat, ja missä määrin ne pohjautuvat modernistisiin perinteisiin. Alaa hallitsevia grafiikkaohjelmistoja käsitellään tässä yhteydessä arvolatautuneina työkaluina. Koska graafinen suunnittelu on visuaalis-viestinnällisten järjestyksien muodostamista, tutkielmassa pohditaan myös järjestyksen ja epäjärjestyksen olemusta layoutin kontekstissa. Dekonstruktion herättämät alan sisäiset kysymykset kytkeytyvät tekijyyteen, muodon ja sisällön keskinäiseen suhteeseen, ja itseilmaisun tasoon – graafisen suunnittelun ja taiteen rajan häilyvyyteen. Dekonstruktiossa konventioiden haastaminen ei palvellut ensisijaisesti ulkopuolista päämäärää tai asiakasta, kuten graafisessa suunnittelussa yleensä, vaan sen kautta kommentoitiin graafista suunnittelua itseään – sen omin keinoin.
Tutkielmassa käydään läpi dekonstruktion filosofista taustaa ja sen yhteyttä graafiseen suunnitteluun, graafista suunnittelua ja sen prosesseista varsinkin layoutia viestinnällis-visuaalisena järjestämisen tapana, näistä teemoista nousevaa dekonstruktiivisen layoutin problematiikkaa ja dekonstruktion vaikutuksia graafisen suunnittelun keskusteluun ja alan määrittymiseen.