Kerrontaa tyylillä: kuvan modaalisuuden välittämät konnotaatiot

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin kyselyn avulla, miten eri modaalisuuden asteisten kirjojen kansikuviin liitetyt konnotaatiot eroavat toisistaan. Konnotaatiot ovat merkeistä saatuja assosiatiivisia merkityksiä. Modaalisuudella tarkoitetaan kuvan esitystavan todentuntuisuutta: mitä suuremmalla tarkkuudella kuva esittää kohdettaan, sitä korkeampi on sen modaliteetti. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Millä ehdoilla kuvan modaalisuuden astetta voidaan muokata, muuttamatta merkitsevästi kuvan sisällön tasoa? 2) Miten kirjan kansikuvan modaalisuus vaikuttaa teoksen oletettuun genreen, kohderyhmään ja arvostukseen? 3) Minkälainen suhde kuvan modaalisuudella on sen välittämiin konnotaatioihin?

Teorian perusteella pääteltiin, että muokattujen kuvien tulee täyttää seuraavat ehdot: 1) kuvan objektien ja elementtien, tulee olla yhtäläiset alkuperäiseen verrattuna, 2) kuvan modaalisuutta tulee muokata kuvan yksityiskohtaisuutta lisäämällä ja 3) alkuperäisen kuvan on kuuluttava Arntsonin neljästä ryhmästä joko ryhmään ”yksinkertaistetut” tai ”realistiset”.

Kyselytutkimukseen muodostettiin kansikuvaparit teoksista Kerjäläinen ja jänis, Maaninkavaara sekä Metsän mies, joiden pohjalta kyselyyn vastattiin. Kyselytutkimus toteutettiin Jyväskylän kaupunginkirjastolla tammikuussa 2014. Kyselyyn vastasi 124 henkilöä, mukaan lukien pilottitutkimuksen 15 vastaajaa. Aineistosta etsittiin eroja teosten tunnelmista, genreistä, kohderyhmistä ja teoksen arvostuksesta. Päätulokseksi saatiin, että kuvan korkea modaalisuus edusti fantasiakirjallisuutta ja matala lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Modaalisuuden aste ei vaikuttanut merkittävästi teoksen arvostukseen tai kannen välittämiin tunnelmiin.

Aineistosta ei voitu päätellä, mistä päätulokset johtuivat. Huomattiin kuitenkin, että fantasiakirjallisuudessa kerronta on yksityiskohtaista, eli modaalisuudeltaan korkeaa. Vastaavasti lasten- ja nuortenkirjallisuuden kerronta on lyhyttä. Kansikuvan ja tekstin modaalisuudet voivat siis korreloida keskenään.

Tutkimusmenetelmä osoittautui haasteelliseksi: onko mielikuvien mittaaminen numeerisesti edes mahdollista? Toisaalta laadullisella tutkimuksella ei tavoitettaisi yhtä suurta tutkimusjoukkoa, jolloin tulosten yleistettävyys kärsisi. Kirjallisuuden tutkijoiden kanssa voitaisiin toteuttaa jatkotutkimus, jossa kansikuvien modaalisuutta verrattaisiin teosten kerronnalliseen yksityiskohtaisuuteen tutkien, vastaavatko ne toisiaan.