Työelämän kaaret johtajan kokemuksena

Abstract

Työelämän kiihtyvä muutostahti vaatii johtajuudelta entistä enemmän. Hallintotieteen ja soveltavan psykologian rajapinnalta johtajuuden tueksi avautuu kokemuksellisuus, joka ammentaa siitä lähtökohdasta, että jokainen ihminen on kokeva subjekti myös työpaikallaan. Antti Syväjärven ja Juha Perttulan mukaan kokemukset ovat yksilönkehityksen keskeinen edellytys ja tarjoavat näin tarttumapintaa myös johtajuudelle.

Tämän pro gradu –tutkielman teoreettinen perusta on hallinnon tutkimuksessa. Tarkastelen siinä itsensä johtamista ja autenttista johtamista fenomenologisen tutkimusotteen avulla. Avoimessa haastattelussa viisi, erään kunnan esimies- ja johtotehtävissä toimivaa, kokenutta johtajaa kertoo johtajuuden kaaristaan: alusta, keskivaiheesta ja kypsän johtajuuden vaiheesta. Tutkimuskysymykseni kuuluu: Kuinka kokeneet johtajat kokevat johtajuuden kaarensa? Se rakentuu seuraavista osakysymyksistä: 1) Millaisena kokonaisuutena johtajat kokevat työelämän kaarensa? 2) Mitkä ovat alkukaaren, keskikaaren ja kypsän johtajuuden kaaren tyypilliset piirteet? 3) Millainen on siirtymä kaaresta toiseen? 4) Millaiset aiheet johtajaa kiinnostavat kunkin kaaren sisällä?

Tutkielmani tieteenteoreettinen perusta on itsensä johtamisessa ja autenttisessa johtamisessa. Koska tutkin kokemuksia, valitsin fenomenologisen asenteen tutkimukseni metodiksi, vaikka se onkin hallintotieteessä vielä melko harvinainen. Tutkielmani ydinpohdinta kiertyy johtajuuden kaariin. Elämänkaaripsykologiassa yksilön elämänkulku jaetaan vaiheisiin, joita ilmentävät niille tyypilliset piirteet. Myös työuran voi hahmottaa vaiheina. Luontevaa on puhua työuran alusta, keskivaiheesta ja kypsästä vaiheesta. Alkuja, keskikohtia ja kypsän työuran vaiheita on mahdollista erotella sekä yhden viran tai toimen sisältä että koko uraa tarkastellen. Käytän Toni Dunderfeltiin viitaten kaaren käsitettä, koska kaari voi hänen mukaansa suomen kielessä tarkoittaa myös poimuilevaa liikettä eli kaartelua, joka voi edetä myös ylöspäin.

Johtajuudessa on kaaria, ja kaarien sisällä voi olla kaaria. Kun uusi tehtävä tuo uudet haasteet, eivätkä vanhat toimintatavat siinä enää toimi, johtajuuden kypsään kaareenkin edennyt johtaja voi joutua aloittamaan uuden kaaren. Samassa johtajan tehtävässä voi kulkea myös kaksi johtajuutta rinnakkain, jos johdettavien diversiteetti merkittävästi vaihtelee. Näin on esimerkiksi tilanteissa, joissa johtajalla on vastuullaan sekä aikuisia että lapsia, sekä henkilöstöä että luottamushenkilöstöä. Kutakin kaarta ilmentävät tietyt piirteet, ja kunkin kaaren aikana johtajilla on siihen liittyviä, osittain samoja ja osittain toisistaan poikkeavia pohdintoja. Aineiston kaikki johtajat hyödyntävät itsensä johtamisen strategioita ja ilmentävät autenttista johtamista.