Jyrkänkosken tukikohta sosiaalisen pääoman ilmentymänä ja matkailuelämyksenä
Jalkanen, Riitta (2014)
Jalkanen, Riitta
Lapin yliopisto
2014
restrictedAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201406101254
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201406101254
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena oli esitellä Jyrkänkosken tukikohtaa ja sen kehityskertomusta sekä tarkastella Jyrkänkosken tukikohtaa sosiaalisen pääoman ilmentymänä ja sosiaalisen pääoman tuotoksena syntyvänä matkailuelämyksenä. Tutkielman lähtökohtana oli tekijän mielenkiinto sosiaaliseen pääomaan ja sen vaikuttavuuteen sekä siihen, miten pieni tienvarsikohde voi olla kävijälleen mieleenpainuva matkailuelämys. Tutkielman tavoitteena oli myös tuoda esille sitä pyyteetöntä ja mittaavaa työtä, jota Kuhmon reserviläiset ovat tehneet jo yli kahden vuosikymmenen ajan esitellessään Suomen sotahistoriaa Jyrkänkosken tukikohdassa.
Tutkimus muodostuu useista eri empiirisistä aineistoista. Aineistoon haastateltiin Jyrkänkosken toimijoina reserviläisten edustajaa ja kahta oppaana toiminutta. Haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Lisäksi empiiriseen aineistoon haastateltiin 50 Jyrkänkosken tukikohdan kävijää heinäkuussa 2011. Nämä haastattelut toteutettiin strukturoituina lomakehaastatteluina. Haastattelujen avulla pyrittiin selvittämään tutkittavien teemojen ilmenemistä Jyrkänkosken tukikohdassa toimijoiden ja kävijöiden näkökulmasta. Haastatteluaineistojen analysoinnissa käytettiin pääasiallisena menetelmänä teoriasidonnaista sisällönanalyysiä. Kolmannen empiirisen aineiston osan muodostavat valmiit aineistot ja tutkielmantekijän omat havainnot Jyrkänkosken tukikohdan Talvisotanäyttelyistä kesinä 2011–2013. Valmiina aineistoina käytettiin kulttuurisina tuotoksina Talvisotanäyttelystä kirjoitettuja sanomalehtiartikkeleita sekä internetissä julkaistuja aineistoja.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että Jyrkänkosken tukikohdan sosiaalisen pääoman lähteitä ovat yksilö, yhteisö ja historia. Sosiaalisen pääoman mekanismeja ovat luottamus ja vuorovaikutus, jotka tuottavat yhteistyöllä, vuorovaikutuksessa luottamuksen ilmapiirissä Jyrkänkosken tukikohdan Talvisotanäyttelyn tuotoksena matkailuelämyksen. Toisena tuotoksena ovat pääomahyödyt, kuten alueen kehittyminen ulkoilmamuseoksi, Talvisotanäyttelyn organisointi sekä Kuhmon matkailupalvelujen rikastuminen.
Tutkimus muodostuu useista eri empiirisistä aineistoista. Aineistoon haastateltiin Jyrkänkosken toimijoina reserviläisten edustajaa ja kahta oppaana toiminutta. Haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Lisäksi empiiriseen aineistoon haastateltiin 50 Jyrkänkosken tukikohdan kävijää heinäkuussa 2011. Nämä haastattelut toteutettiin strukturoituina lomakehaastatteluina. Haastattelujen avulla pyrittiin selvittämään tutkittavien teemojen ilmenemistä Jyrkänkosken tukikohdassa toimijoiden ja kävijöiden näkökulmasta. Haastatteluaineistojen analysoinnissa käytettiin pääasiallisena menetelmänä teoriasidonnaista sisällönanalyysiä. Kolmannen empiirisen aineiston osan muodostavat valmiit aineistot ja tutkielmantekijän omat havainnot Jyrkänkosken tukikohdan Talvisotanäyttelyistä kesinä 2011–2013. Valmiina aineistoina käytettiin kulttuurisina tuotoksina Talvisotanäyttelystä kirjoitettuja sanomalehtiartikkeleita sekä internetissä julkaistuja aineistoja.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että Jyrkänkosken tukikohdan sosiaalisen pääoman lähteitä ovat yksilö, yhteisö ja historia. Sosiaalisen pääoman mekanismeja ovat luottamus ja vuorovaikutus, jotka tuottavat yhteistyöllä, vuorovaikutuksessa luottamuksen ilmapiirissä Jyrkänkosken tukikohdan Talvisotanäyttelyn tuotoksena matkailuelämyksen. Toisena tuotoksena ovat pääomahyödyt, kuten alueen kehittyminen ulkoilmamuseoksi, Talvisotanäyttelyn organisointi sekä Kuhmon matkailupalvelujen rikastuminen.