Matkailualan tutkimustiedon hyödyntäminen suomalaisessa luontomatkailun yritystoiminnassa
Leppänen, Annukka (2014)
Lapin yliopisto
2014
restrictedAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201406121262
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201406121262
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitetään matkailualan tutkimustiedon käyttötarvetta luontomatkailun yritystoiminnan näkökulmasta. Päätutkimuskysymys on Onko matkailualan tutkimustiedosta hyötyä alan yrityksille? Kysymykseen vastataan kolmen alakysymyksen avulla 1) Kuinka yritykset hankkivat tutkimustietoa, 2) Kuinka tutkimustietoa käytetään osana luontomatkailun liiketoimintaa ja 3) Kokevatko yritykset tutkimustiedon hyödyttävän liiketoimintaa? Tutkimuksellinen kiinnostus kohdistuu luontomatkailuyrittäjien näkemykseen matkailualan tutkimustiedon saatavuudesta, tiedon käytöstä osana liiketoimintaa ja tiedon hyödyllisyydestä.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on Weissin (1979) malli tutkimustiedon hyödyn-tämisestä, missä hän erottelee yhteiskuntatieteellisen tutkimustiedon hyödyntämiselle seitsemän eri käyttötarkoitusta. Teorian avulla tarkastellaan matkailututkimuksen tiedon käyttöä luontomatkailun liiketoiminnassa. Tutkimusasetelma sisältää kolme keskeistä käsitettä: tutkimustiedon hyödyntäminen, luontomatkailu ja tietojohtaminen, joiden määrittely ja tarkastelu tukee tutkimuksen teoreettista viitekehystä.
Tutkimus on lähtökohdiltaan kvantitatiivinen otantatutkimus, missä perusjoukkona on Suomen luontomatkailuyrittäjät. Kyselylomake tehtiin ja lähetettiin Webropol-ohjelmalla. Kysely saavutti 301 yrittäjää / yritystä, joista vastauksia saapui 57. Kvantitatiivinen analysointi toteutettiin SPSS –ohjelmalla. Kvalitatiivisena analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Muutokset, joita luontomatkailuyrittäjät kokevat matkailualan tutkimuskentän tarvitsevan, liittyvät tutkimustiedon helpompaan käytettävyyteen, tutkimusten pätevyyteen ja luotettavuuteen, tilastoinnin ja raportoinnin ajanmukaisuuteen sekä yrityslähtöisempään tutkimuksen tekoon. Yleisesti luontomatkailuyrittäjät kokevat, että matkailualan tutkimustiedosta on hyötyä liiketoiminnassa. Ongelmakohtia, joita tutkimuksessa tuli esiin matkailualan tutkimustiedon käytettävyydessä voisi ratkaista tarjoamalla tiivistetympää tietoa sekä parantamalla tiedon saatavuutta ja löydettävyyttä.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on Weissin (1979) malli tutkimustiedon hyödyn-tämisestä, missä hän erottelee yhteiskuntatieteellisen tutkimustiedon hyödyntämiselle seitsemän eri käyttötarkoitusta. Teorian avulla tarkastellaan matkailututkimuksen tiedon käyttöä luontomatkailun liiketoiminnassa. Tutkimusasetelma sisältää kolme keskeistä käsitettä: tutkimustiedon hyödyntäminen, luontomatkailu ja tietojohtaminen, joiden määrittely ja tarkastelu tukee tutkimuksen teoreettista viitekehystä.
Tutkimus on lähtökohdiltaan kvantitatiivinen otantatutkimus, missä perusjoukkona on Suomen luontomatkailuyrittäjät. Kyselylomake tehtiin ja lähetettiin Webropol-ohjelmalla. Kysely saavutti 301 yrittäjää / yritystä, joista vastauksia saapui 57. Kvantitatiivinen analysointi toteutettiin SPSS –ohjelmalla. Kvalitatiivisena analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Muutokset, joita luontomatkailuyrittäjät kokevat matkailualan tutkimuskentän tarvitsevan, liittyvät tutkimustiedon helpompaan käytettävyyteen, tutkimusten pätevyyteen ja luotettavuuteen, tilastoinnin ja raportoinnin ajanmukaisuuteen sekä yrityslähtöisempään tutkimuksen tekoon. Yleisesti luontomatkailuyrittäjät kokevat, että matkailualan tutkimustiedosta on hyötyä liiketoiminnassa. Ongelmakohtia, joita tutkimuksessa tuli esiin matkailualan tutkimustiedon käytettävyydessä voisi ratkaista tarjoamalla tiivistetympää tietoa sekä parantamalla tiedon saatavuutta ja löydettävyyttä.