Järjestäytyneen rikollisuuden asettamat haasteet lainsäädännölle 2000-luvun alkuvuosikymmeninä
Luoma, Josefiina (2015)
Lapin yliopisto
2015
restrictedAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201504131042
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201504131042
Tiivistelmä
Järjestäytynyt rikollisuus on kehittyvä ja kansainvälistyvä ilmiö, joka on viime vuosina voimakkaasti ammattimaistunut. Nykyaikaiselle järjestäytyneelle rikollisuudelle on tyypillistä laillisen liiketoiminnan rakenteisiin sekaantuminen sekä talousrikollisuuden harjoittaminen. Ryhmät toimivat löyhinä verkostoina tavoitellen mahdollisimman suurta taloudellista hyötyä ja pakoillen rikosoikeudellista vastuutaan. Ryhmät hyödyntävät tehokkaasti nykyaikaista teknologiaa, minkä vuoksi niiden jäljille on rajallisin resurssein vaikea päästä.
Kansainväliset säädökset luovat raamit suomalaiselle järjestäytyneen rikollisuuden sääntelylle. Järjestäytynyt rikollisuus lukeutuu Suomen rikoslaissa yhdeksi rangaistuksen koventamisperusteeksi. Rikoslaissa on myös erikseen kriminalisoitu järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen. Näiden ohella järjestäytynyt rikollisuus on nimetty kvalifiointiperusteeksi eräiden rikosten törkeissä tekomuodoissa. Pykälien soveltaminen oikeuskäytännössä on ollut perinteisesti hyvin vähäistä.
Marraskuussa 2014 valmistui hallituksen esitys rikoslain järjestäytyneitä rikollisryhmiä koskevien säännösten yhtenäistämiseksi. Tulevan lakiuudistuksen myötä yhtenäistetään järjestäytyneen rikollisuuden määritelmiä rikoslaissa. Määritelmiä on tällä hetkellä laissa useampia, mikä on omiaan aiheuttamaan epäselvyyttä eri viranomaisten keskuudessa. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehostaminen ja rikoslain pykälien sovellettavuuden lisääminen vaativat kuitenkin määritelmien yhtenäistämisen ohella muitakin toimenpiteitä. Muutosten tarvetta on syytä arvioida esimerkiksi pakkokeinojen tehokkaan hyödyntämisen kannalta.
Kansainväliset säädökset luovat raamit suomalaiselle järjestäytyneen rikollisuuden sääntelylle. Järjestäytynyt rikollisuus lukeutuu Suomen rikoslaissa yhdeksi rangaistuksen koventamisperusteeksi. Rikoslaissa on myös erikseen kriminalisoitu järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen. Näiden ohella järjestäytynyt rikollisuus on nimetty kvalifiointiperusteeksi eräiden rikosten törkeissä tekomuodoissa. Pykälien soveltaminen oikeuskäytännössä on ollut perinteisesti hyvin vähäistä.
Marraskuussa 2014 valmistui hallituksen esitys rikoslain järjestäytyneitä rikollisryhmiä koskevien säännösten yhtenäistämiseksi. Tulevan lakiuudistuksen myötä yhtenäistetään järjestäytyneen rikollisuuden määritelmiä rikoslaissa. Määritelmiä on tällä hetkellä laissa useampia, mikä on omiaan aiheuttamaan epäselvyyttä eri viranomaisten keskuudessa. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehostaminen ja rikoslain pykälien sovellettavuuden lisääminen vaativat kuitenkin määritelmien yhtenäistämisen ohella muitakin toimenpiteitä. Muutosten tarvetta on syytä arvioida esimerkiksi pakkokeinojen tehokkaan hyödyntämisen kannalta.