Kuvataideopettaja omalla tavallaan: Kuvataideopettajan ammatti-identiteetin ja persoonallisuuden tarkastelua työhyvinvoinnin

Abstract

Tutkielmani tarkoituksena oli kartoittaa työhyvinvoinnin näkökulmasta erilaisia tapoja kokea ja käsittää kuvataideopettajuus ammatillisena identiteettinä. Erityisen tarkastelun kohteeksi otin työnilon ja onnistumisen kokemukset, joiden avulla etsin ammatillisen identiteetin persoonallisia eroja. Keräsin aineistoni viideltä kokeneelta kuvataideopettajalta teemahaastattelun avulla. Aineiston analyysissä käytin fenomenografista lähestymistapaa. Työn ilon ja onnistumisen kokemuksissa näkyi vahvasti opettajien omat persoonalliset piirteet. Tutkimustulokseksi muodostui vertailevan analyysin avulla kuvataideopettajan identiteetin persoonallisuutta kuvaavat yläkategoriat opetustilannekeskeisyys ja suunnittelukeskeisyys. Kuvataideopettajuuden persoonallisuus korostui myös siinä, koettiinko ammatti elämäntavaksi vai työksi. Myös suhteessa oman taiteen tekemiseen oli eroavaisuuksia: taiteen tekeminen työn ohessa koettiin joko voimauttavaksi tai raskaaksi. Kuvataideopettajan identiteettiä yleisellä tasolla leimasi kuvataiteen aineen aseman puolesta puhuminen sekä ammatillisen kasvun näkökulma. Kuvataideopettajan ammatissa tärkeäksi koettuina piirteinä pidettiin kuuntelun taitoa, innostuneisuutta, vaativuutta ja luotettavuutta, jotka korostuivat hiljaisina, kokemuksen kautta opittavina taitoina. Työkokemuksen kautta saavutettu taito tuli esille myös onnistumisen kokemuksissa. Ammatillisen identiteetin tutkiminen yhdessä työhyvinvointiin liittyvien näkökulmien kanssa osoittautui hyväksi keinoksi saada tietoa persoonallisuuden käytöstä työ tukena. Tutkielmani avasi myös näkökulmia kuvataiteen roolista osana koulukulttuuria ja osoitti perusteita kuvataideopettajan identiteetin vahvistamiselle.

The aim of my study was to chart different ways of experiencing and perceiving the professional identity of a visual arts teacher, from the viewpoint of wellbeing at work. The experiences of success and joy of work were under my particular examination; using these as my starting point, I searched for individual differences in the professional identity. I collected my material from five experienced visual arts teachers via thematic interviews. In data analysis, my approach was phenomenographic. In the experiences of success and joy of work, the teachers' personal features were strongly evident. By using comparative analysis, my study pinpointed two preferences, teaching situation and planning, as parent categories that describe the visual arts teacher's personal identity. The individual ways of experiencing the visual arts teacher's profession were highlighted in attitudes towards the profession, whether the profession was experienced as a way of living or as one's job. In addition, there were differences concerning one's own art: producing art along one's job was experienced either empowering or burdensome. Generally, the visual arts teacher's identity was featured by promoting the status of the subject and the perspective of growth in the profession. The art of listening and challenging students, enthusiasm and trustworthiness were considered as important features in the profession. These were highlighted as silent knowledge, learned along with professional experience. Silent knowledge was also mentioned in connection with the experiences of success. Researching professional identity together with well-being at work proved to be a good way of gaining information about the use of one's personality as a supporting factor in one's profession. In addition, my study offered viewpoints about the role of visual arts as a part of school culture