Rikos yksityishenkilön velkajärjestelyn esteenä Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa
Leväinen, Roosa (2015)
Lapin yliopisto
2015
restrictedAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201505261128
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201505261128
Tiivistelmä
Tässä pääosin oikeusdogmaattisessa tutkielmassa tarkastellaan rikosta yksityishenkilön velkajärjestelyn esteenä Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Rikosperusteinen maksuvelvollisuus ja rikosepäily muodostavat velkajärjestelyn esteen Suomessa. Velkajärjestely voidaan myöntää rikosesteperusteesta huolimatta, jos siihen on painavia syitä.
Yhdysvalloissa yksityishenkilön velkaongelmat voidaan ratkaista joko likvidaatiokonkurssissa tai maksusuunnitelmakonkurssissa. Konkurssin veloista vapauttava vaikutus eli discharge ei kuitenkaan koske rikosperusteisia velkoja, vaan ne jätetään konkurssimenettelyn ulkopuolelle. Ruotsin velkasaneerauslaissa säädetään sekä velkasaneerauksen esteperusteista että veloista, joita saneerausmenettely ei kata.
Vankien velkaantumista voidaan pitää yhteiskunnallisena ongelmana, koska jopa yli 80 prosenttia vapautuvista vangeista on velkaantuneita. Vankien velkaongelmien ratkaiseminen on haasteellista, koska velkajärjestelyä ei myönnetä rikosperusteisten velkojen järjestelemiseksi. Tämä puolestaan lisää uusintarikollisuuden riskiä.
Vankien velkaongelmia voitaisiin helpottaa lisäämällä velkajärjestelylakiin mahdollisuus jättää rikosperusteiset velat velkajärjestelyn ulkopuolelle. Maksuohjelman toteuttamisen jälkeen velallisen tulisi suorittaa velkajärjestelyn ulkopuolelle jätetyt velat. Tässä suhteessa Suomen velkajärjestelylakiin tulisi ottaa vaikutteita sekä Ruotsin velkasaneerauslaista että Yhdysvaltojen konkurssilaista.
Yhdysvalloissa yksityishenkilön velkaongelmat voidaan ratkaista joko likvidaatiokonkurssissa tai maksusuunnitelmakonkurssissa. Konkurssin veloista vapauttava vaikutus eli discharge ei kuitenkaan koske rikosperusteisia velkoja, vaan ne jätetään konkurssimenettelyn ulkopuolelle. Ruotsin velkasaneerauslaissa säädetään sekä velkasaneerauksen esteperusteista että veloista, joita saneerausmenettely ei kata.
Vankien velkaantumista voidaan pitää yhteiskunnallisena ongelmana, koska jopa yli 80 prosenttia vapautuvista vangeista on velkaantuneita. Vankien velkaongelmien ratkaiseminen on haasteellista, koska velkajärjestelyä ei myönnetä rikosperusteisten velkojen järjestelemiseksi. Tämä puolestaan lisää uusintarikollisuuden riskiä.
Vankien velkaongelmia voitaisiin helpottaa lisäämällä velkajärjestelylakiin mahdollisuus jättää rikosperusteiset velat velkajärjestelyn ulkopuolelle. Maksuohjelman toteuttamisen jälkeen velallisen tulisi suorittaa velkajärjestelyn ulkopuolelle jätetyt velat. Tässä suhteessa Suomen velkajärjestelylakiin tulisi ottaa vaikutteita sekä Ruotsin velkasaneerauslaista että Yhdysvaltojen konkurssilaista.