Kuolinpesän hallinto ja kuolinpesän osakkaiden toimivalta
Kulmala, Merja (2015)
Kulmala, Merja
Lapin yliopisto
2015
restrictedAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201506221234
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201506221234
Tiivistelmä
Suomessa perimystapahtuma nähdään niin, että perittävän kuollessa syntyy kuolinpesä, jonka tehtävänä on hoitaa perittävälle kuulunutta omaisuutta ja maksaa perittävän velat, jotta jäljelle jäänyt omaisuus voidaan jakaa perillisille. Perintökaaren säännösten tarkoituksena on, että jäämistö selvitetään jakokuntoon, eikä kuolinpesän ole tarkoitettu jäävän pysyväksi hallinta- ja omistusjärjestelyksi. Kuitenkaan ei ole olemassa säännöstä, jonka mukaan kuolinpesä olisi velvollisuus jakaa. Usein kuolinpesää ei jaetakkaan heti ja kuolinpesä saattaa jäädä jakamattomaksi useiksi vuosiksi, jopa vuosikymmeniksi.
Käsittelen tutkielmassani osakkaiden toimivaltaa kuolinpesän hallinnossa sekä sitä, mitä erityistilanteita jakamattomassa kuolinpesässä voi tulla esille, jotka muuttavat osakkaiden toimivaltasuhteita. Tarkastelen osakkaiden yhteishallintoa perustilanteessa sekä sitä, mitä muutoksia toimivaltasuhteisiin aiheuttavat seuraavat tilanteet: kun kuolinpesä on pesänselvittäjän hallinnossa, kun kuolinpesä tai kuolinpesän osakas on konkurssissa, kun osakkaan pesäosuus on ulosmitattu, kun kuolinpesän osakas on edunvalvonnassa, kun perintöasiassa on kansainvälisiä liittymiä tai sitä, onko kuolinpesän velkojilla toimivaltaa kuolinpesässä.
Nämä edellä mainitut tilanteet vaikuttavat laajasti osakkaiden toimivaltaan ja oikeuksiin toimia kuolinpesän yhteishallinnossa. Kuolinpesän virallishallinto ja konkurssi sulkevat osakkaiden asiavaltuuden kuolinpesän hallinnossa pääsääntöisesti kokonaan pois. Kun osakkaan pesäosuus on ulosmitattu, ulosottomiehellä on toimivaltuuksia kuolinpesän hallinnossa, jotka rajoittavat osakkaiden oikeutta määrätä kuolinpesän varallisuudesta. Yksittäisen osakkaan edunvalvonta puolestaan rajoittaa osakkaiden toimivaltaa sekä ajallisesti, että sopimusvapauden kannalta. Perintöasiat, joissa on kansainvälisiä liittymiä, voivat monimutkaistaa kuolinpesän hallintoa huomattavasti ja varsinkin, jos sovellettavaksi tulee vieraan valtion laki. Myös velkojien oikeudet rajoittavat osakkaiden sopimusvapautta, kunnes perittävän ja pesän velat on maksettu.
Käsittelen tutkielmassani osakkaiden toimivaltaa kuolinpesän hallinnossa sekä sitä, mitä erityistilanteita jakamattomassa kuolinpesässä voi tulla esille, jotka muuttavat osakkaiden toimivaltasuhteita. Tarkastelen osakkaiden yhteishallintoa perustilanteessa sekä sitä, mitä muutoksia toimivaltasuhteisiin aiheuttavat seuraavat tilanteet: kun kuolinpesä on pesänselvittäjän hallinnossa, kun kuolinpesä tai kuolinpesän osakas on konkurssissa, kun osakkaan pesäosuus on ulosmitattu, kun kuolinpesän osakas on edunvalvonnassa, kun perintöasiassa on kansainvälisiä liittymiä tai sitä, onko kuolinpesän velkojilla toimivaltaa kuolinpesässä.
Nämä edellä mainitut tilanteet vaikuttavat laajasti osakkaiden toimivaltaan ja oikeuksiin toimia kuolinpesän yhteishallinnossa. Kuolinpesän virallishallinto ja konkurssi sulkevat osakkaiden asiavaltuuden kuolinpesän hallinnossa pääsääntöisesti kokonaan pois. Kun osakkaan pesäosuus on ulosmitattu, ulosottomiehellä on toimivaltuuksia kuolinpesän hallinnossa, jotka rajoittavat osakkaiden oikeutta määrätä kuolinpesän varallisuudesta. Yksittäisen osakkaan edunvalvonta puolestaan rajoittaa osakkaiden toimivaltaa sekä ajallisesti, että sopimusvapauden kannalta. Perintöasiat, joissa on kansainvälisiä liittymiä, voivat monimutkaistaa kuolinpesän hallintoa huomattavasti ja varsinkin, jos sovellettavaksi tulee vieraan valtion laki. Myös velkojien oikeudet rajoittavat osakkaiden sopimusvapautta, kunnes perittävän ja pesän velat on maksettu.