Chilen imago matkakohteena: markkinointimateriaalin ja sosiaalisen median valokuvista rakentuvien viestien sisällönanalyyttinen vertailu
Jäntti, Sini (2015)
Lapin yliopisto
2015
restrictedAccess
Tiivistelmä
Matkailu on Chilessä vielä nuori teollisuuden ala. Sen kehittämiseen on kuitenkin keskitetty yhä enemmän voimavaroja. Kehittämistyön tuloksena vuonna 2012 valmistui Chilen ensimmäinen matkailustrategia. Siinä matkailumarkkinoijien yhdeksi tavoitteeksi on nostettu maan imagon rakentaminen. Imagon, viestin siitä millainen matkakohde on, rakentaminen ei ole kuitenkaan ongelmatonta. Sosiaalisesta mediasta muodostuu usein vaihtoehtoisia viestejä matkakohteesta. Nämä viestit kilpailevat imagon rinnalla Internetin käyttäjien huomiosta.
Tutkimukseni tavoitteena oli tarkastella eri informaatiolähteistä rakentuvia viestejä Chilestä matkakohteena. Olen selvittänyt, millainen on matkailumarkkinointimateriaalista rakentuva imago Chilestä. Olen myös vertaillut imagoa sosiaalisesta mediasta rakentuviin viesteihin sekä tarkastellut viestien eroja ja yhtäläisyyksiä. Tutkimusaineistonani olen käyttänyt matkailumarkkinoijien Internet-sivuston, maaportaalin, kuvia. Sosiaalisesta mediasta rakentuvia viestejä olen tarkastellut matkailublogien ja valokuvayhteisö Flickrin matkavalokuvien kautta. Analysoin 600 kuvan aineistoni käyttämällä määrällis-laadullista sisällönanalyysiä.
Markkinointimateriaalissa Chile rakentuu seikkailullisten, urheilullisten ja aktiivisten luontomatkailijoiden kohteeksi. Maa on myös hienostuneiden, varakkaiden ja ei-fyysisestä virkistäytymisestä kiinnostuneiden kohde. Sen sijaan sosiaalisessa mediassa Chile konstruoituu rauhallisesti luonnossa liikkuvien matkakohteeksi. Molemmissa medioissa maa rakentuu 30–40-vuotiaiden yksin matkustavien tai pariskuntien kohteeksi. Tutkimukseni osoittaa, ettei sosiaalisen median vaikutus ole niin suuri kuin kirjallisuus antaa ymmärtää. Sosiaalinen media jättää matkailumarkkinoijille tilaa kilpailla potentiaalisten matkailijoiden huomiosta.
Tutkimuksessani olen myös selvittänyt, millaisen välineen matkailijoiden itsensä ottamat ja sosiaaliseen mediaan lataamat UGC (user generated content)-valokuvat tarjoavat matkailijoiden kohdemielikuvien tutkimiseen. Kirjallisuudessa UGC-kuvia on käytetty matkailijoiden kohdemielikuvien representaatioina perustelematta UGC-kuvien ja mielikuvien välistä suhdetta. Tutkimuksessani selvisi, että UGC-kuvista voi tulkita matkailijoiden kohdemielikuvien sijaan pikemminkin heidän mielikuvia ideaalisten matkojen kulttuurista. Tutkimukseni tuottaa näin uutta tietoa matkailijoiden mielikuvien tutkimisesta.
Tutkimukseni tavoitteena oli tarkastella eri informaatiolähteistä rakentuvia viestejä Chilestä matkakohteena. Olen selvittänyt, millainen on matkailumarkkinointimateriaalista rakentuva imago Chilestä. Olen myös vertaillut imagoa sosiaalisesta mediasta rakentuviin viesteihin sekä tarkastellut viestien eroja ja yhtäläisyyksiä. Tutkimusaineistonani olen käyttänyt matkailumarkkinoijien Internet-sivuston, maaportaalin, kuvia. Sosiaalisesta mediasta rakentuvia viestejä olen tarkastellut matkailublogien ja valokuvayhteisö Flickrin matkavalokuvien kautta. Analysoin 600 kuvan aineistoni käyttämällä määrällis-laadullista sisällönanalyysiä.
Markkinointimateriaalissa Chile rakentuu seikkailullisten, urheilullisten ja aktiivisten luontomatkailijoiden kohteeksi. Maa on myös hienostuneiden, varakkaiden ja ei-fyysisestä virkistäytymisestä kiinnostuneiden kohde. Sen sijaan sosiaalisessa mediassa Chile konstruoituu rauhallisesti luonnossa liikkuvien matkakohteeksi. Molemmissa medioissa maa rakentuu 30–40-vuotiaiden yksin matkustavien tai pariskuntien kohteeksi. Tutkimukseni osoittaa, ettei sosiaalisen median vaikutus ole niin suuri kuin kirjallisuus antaa ymmärtää. Sosiaalinen media jättää matkailumarkkinoijille tilaa kilpailla potentiaalisten matkailijoiden huomiosta.
Tutkimuksessani olen myös selvittänyt, millaisen välineen matkailijoiden itsensä ottamat ja sosiaaliseen mediaan lataamat UGC (user generated content)-valokuvat tarjoavat matkailijoiden kohdemielikuvien tutkimiseen. Kirjallisuudessa UGC-kuvia on käytetty matkailijoiden kohdemielikuvien representaatioina perustelematta UGC-kuvien ja mielikuvien välistä suhdetta. Tutkimuksessani selvisi, että UGC-kuvista voi tulkita matkailijoiden kohdemielikuvien sijaan pikemminkin heidän mielikuvia ideaalisten matkojen kulttuurista. Tutkimukseni tuottaa näin uutta tietoa matkailijoiden mielikuvien tutkimisesta.