Yritysjohdon holdingyhtiökannustinjärjestelmästä saatavien tulojen verotus
Hauta, Anni (2015)
Lapin yliopisto
2015
restrictedAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201511241375
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201511241375
Tiivistelmä
Tutkielman tutkimuskysymyksenä on selvittää oikeusdogmaattista tutkimusmetodia käyttäen, miten yritysjohdon holdingyhtiökannustinjärjestelmistä saatavia tuloja verotetaan voimassa olevan lainsäädännön ja oikeuskäytännön valossa. Tämän lisäksi tutkimuksessa esitetään useita johdon holdingkannustinjärjestelmään liitännäisiä vero- ja yhtiöoikeudellisia haasteita. Tutkielman pääpaino on kuitenkin vero-oikeudellisessa sääntelyssä. Aihetta tutkitaan osittain myös lainsäädännön kehittämisen näkökulmasta.
Yritysjohdolle suunnattavat kannustinjärjestelmät muuttuvat jatkuvasti ja tämä johtaa uusiin vero-oikeudellisiin kysymyksiin, joihin ratkaisut tulisi löytää kulloinkin voimassa olevan verolainsäädännön avulla. Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien avulla on jo pitkään pyritty houkuttelemaan yritysten johtoon päteviä avainhenkilöitä, koska pitkäaikaisten kannustimien voidaan katsoa ajavan sekä yhtiön että osakkeenomistajien etuja. Vuoden 2008 lopusta lähtien useissa suomalaisissa julkisissa osakeyhtiöissä on otettu käyttöön johdon holdingyhtiökannustinjärjestelmiä.
Vero-oikeudellisesta näkökulmasta ongelmalliseksi on koettu holdingyhtiöiden kautta saatavien tulojen verotus. Mikäli johdon holdingyhtiökannustinjärjestelmästä saatua tuloa määritetään sen siviilioikeudellisen muodon perusteella, kyse on pääomatulosta. Korkein hallinto-oikeus antoi kuitenkin 2.5.2014 ratkaisun KHO 2014:66, jossa se otti kantaa johdon holdingyhtiökannustimista saamien tulojen verotukseen. Ratkaisussa järjestelyä arvioitiin kokonaisuutena veronkiertosäännöksen perusteella. Kyseessä oli korkeimman hallinto-oikeuden mukaan työsuhdeoptioihin rinnastettava järjestely, jonka kautta saatua tuloa verotettiin ansiotulona.
Maisteritutkielma poikkeaa aiemmasta aihepiiriin liittyvästä kirjallisuudesta siinä, että se käsittelee johdon holdingyhtiökannustinjärjestelmiä veronkierron ja vero-oikeudellisten periaatteiden valossa. Aiemmin holdingyhtiökannustimista on kirjoitettu vain tiiviitä ja lyhyitä artikkeleita, mutta tässä tutkielmassa pyritään tuomaan esiin järjestely kokonaisuudessaan, etenkin vero-oikeudellisten kysymysten näkökulmasta. Tutkielma osoittaakin johdon holdingyhtiökannustinjärjestelmien tulevaisuuden haastavaksi ainakin julkisten osakeyhtiöiden osalta. Tätä voidaan erityisesti vero-oikeudellisten periaatteiden, kuten verotuksen ennustettavuuden näkökulmasta, pitää ongelmallisena.
Yritysjohdolle suunnattavat kannustinjärjestelmät muuttuvat jatkuvasti ja tämä johtaa uusiin vero-oikeudellisiin kysymyksiin, joihin ratkaisut tulisi löytää kulloinkin voimassa olevan verolainsäädännön avulla. Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien avulla on jo pitkään pyritty houkuttelemaan yritysten johtoon päteviä avainhenkilöitä, koska pitkäaikaisten kannustimien voidaan katsoa ajavan sekä yhtiön että osakkeenomistajien etuja. Vuoden 2008 lopusta lähtien useissa suomalaisissa julkisissa osakeyhtiöissä on otettu käyttöön johdon holdingyhtiökannustinjärjestelmiä.
Vero-oikeudellisesta näkökulmasta ongelmalliseksi on koettu holdingyhtiöiden kautta saatavien tulojen verotus. Mikäli johdon holdingyhtiökannustinjärjestelmästä saatua tuloa määritetään sen siviilioikeudellisen muodon perusteella, kyse on pääomatulosta. Korkein hallinto-oikeus antoi kuitenkin 2.5.2014 ratkaisun KHO 2014:66, jossa se otti kantaa johdon holdingyhtiökannustimista saamien tulojen verotukseen. Ratkaisussa järjestelyä arvioitiin kokonaisuutena veronkiertosäännöksen perusteella. Kyseessä oli korkeimman hallinto-oikeuden mukaan työsuhdeoptioihin rinnastettava järjestely, jonka kautta saatua tuloa verotettiin ansiotulona.
Maisteritutkielma poikkeaa aiemmasta aihepiiriin liittyvästä kirjallisuudesta siinä, että se käsittelee johdon holdingyhtiökannustinjärjestelmiä veronkierron ja vero-oikeudellisten periaatteiden valossa. Aiemmin holdingyhtiökannustimista on kirjoitettu vain tiiviitä ja lyhyitä artikkeleita, mutta tässä tutkielmassa pyritään tuomaan esiin järjestely kokonaisuudessaan, etenkin vero-oikeudellisten kysymysten näkökulmasta. Tutkielma osoittaakin johdon holdingyhtiökannustinjärjestelmien tulevaisuuden haastavaksi ainakin julkisten osakeyhtiöiden osalta. Tätä voidaan erityisesti vero-oikeudellisten periaatteiden, kuten verotuksen ennustettavuuden näkökulmasta, pitää ongelmallisena.