Nuorisorangaistuksen sisältö
Böök, Kati (2015)
Böök, Kati
Lapin yliopisto
2015
restrictedAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201512181402
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201512181402
Tiivistelmä
Nuorten rankaisemisen historiallinen tausta on monivaiheinen lähtien liikkeelle 1800-luvun lopulla perustetuista kasvatuslaitoksista nuorisovankilan kautta nuorisorangaistuksen kokeilemiseen ja lopulliseen nuorisorangaistuslakiin. Vuonna 2015 voimaan tullut yhdyskuntaseuraamuslaki kokosi puolestaan yhdyskuntapalvelun, valvontarangaistuksen, ehdollisen vankeuden valvonnalla ja nuorisorangaistuksen yhteen lakiin. Yhdyskuntaseuraamuksiin kuuluva nuorisorangaistus on erityinen seuraamusmuoto 15–17 –vuotiaille rikoksen tehneille nuorille, minkä tavoitteena muiden yhdyskuntaseuraamusten tavoin on tuomitun sosiaalisen selviytymisen edistäminen ja rikoksettoman elämän valmiuksien lisääminen.
Tutkielman tarkoituksena on ensisijaisesti kertoa nuorisorangaistuksen sisällöstä eli valvontatapaamisista, erilaisista tehtävistä, ohjelmista ja tukitoimista käytännön tasolla. Lisäksi näiden yhteydessä kerron rangaistuksen suorittamisen ajalle nuorelle asetetuista velvollisuuksista ja niiden rikkomisista aiheutuvista sanktioista. Toissijaisesti tarkoituksena on havainnollistaa koko nuorisorangaistusprosessin kulkua pohtimalla tuomitsemisedellytyksiä, seuraamusselvityksen tekemistä ja rangaistusajan suunnitelman laadintaa.
Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta nuorisorangaistuksen olevan edelleen vähän käytetty seuraamusmuoto, joka on käytännössä jäänyt ehdollisen vankeusrangaistuksen varjoon. Nuorisorangaistus on intensiivinen seuraamus, jonka sisältö on käytännönläheinen ja sitä voidaan muokata jokaisen nuoren tarpeita vastaavaksi. Lisäksi sen säilyttäminen osana nuorten seuraamusjärjestelmää on tärkeää seuraamusvaihtoehtojen monipuolisuuden vuoksi.
Tutkielman tarkoituksena on ensisijaisesti kertoa nuorisorangaistuksen sisällöstä eli valvontatapaamisista, erilaisista tehtävistä, ohjelmista ja tukitoimista käytännön tasolla. Lisäksi näiden yhteydessä kerron rangaistuksen suorittamisen ajalle nuorelle asetetuista velvollisuuksista ja niiden rikkomisista aiheutuvista sanktioista. Toissijaisesti tarkoituksena on havainnollistaa koko nuorisorangaistusprosessin kulkua pohtimalla tuomitsemisedellytyksiä, seuraamusselvityksen tekemistä ja rangaistusajan suunnitelman laadintaa.
Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta nuorisorangaistuksen olevan edelleen vähän käytetty seuraamusmuoto, joka on käytännössä jäänyt ehdollisen vankeusrangaistuksen varjoon. Nuorisorangaistus on intensiivinen seuraamus, jonka sisältö on käytännönläheinen ja sitä voidaan muokata jokaisen nuoren tarpeita vastaavaksi. Lisäksi sen säilyttäminen osana nuorten seuraamusjärjestelmää on tärkeää seuraamusvaihtoehtojen monipuolisuuden vuoksi.