Vieras oikeus oikeudenkäynnissä : selvityskynnyksestä ja vieraan valtion lain soveltamisesta Suomessa ja Englannissa

Abstract

Selvitän tutkielmassani vieraan oikeuden asemaa Suomessa ja Englannissa. Tutkin pääasiassa sitä, miten vieraaseen oikeuteen näissä maissa suhtaudutaan, mitä eroja suhtautumisessa on ja mitä ongelmia vieraan oikeuden soveltuminen käsiteltävään asiaan yleisesti tuo mukanaan. Tutkielmani pohjautuu lainsäädäntöön, oikeuskirjallisuuteen ja oikeuskäytäntöön eli se on pitkälti oikeusdogmaattinen, vaikka tärkeässä osassa on myös oikeusvertailu.

Erityisinä tutkimuskohteinani ovat siis Suomi, jossa on omaksuttu mannermainen oikeusjärjestemä, ja Englanti, jossa taas on omaksuttu common law -oikeusjärjestelmä. Näin ollen esimerkiksi niiden oikeuslähdejaottelut poikkeavat toisistaan huomattavasti. Toisaalta ne ovat molemmat Euroopan unionin jäsenvaltioita, mikä on tuonut maita jonkin verran lähemmäs toisiaan. Vieraan oikeuden osalta Suomi ja Englanti eivät lopulta ole niin kovin kaukana toisistaan kuin voisi olettaa, ja yhtäläisyyksiä vieraan oikeuden asemassa löytyykin yllättävän paljon.

Useimmat maat, mukaan lukien Suomi ja Englanti, ovat omaksuneet vieraalle oikeudelle eräänlaisen hybridiluonteen. Suurin ero Suomen ja Englannin suhtautumisessa lienee siinä, että Suomessa käsiteltävän asian luonteella on katsottu olevan merkitystä vieraan oikeuden asemaan, kun taas Englannissa tällaista eroa ei tehdä. Molemmissa maissa vastuu vieraan oikeuden sisällön selvittämisestä on lähtökohtaisesti asianosaisilla. Toisaalta tässäkin eroja on nähtävissä, sillä englantilaisella tuomarilla ei ole pääasiassa lainkaan oikeutta selvittää vieraan oikeuden sisältöä, mutta suomalaisella tuomarilla tämä oikeus taas on – toisinaan siihen on jopa velvollisuus.

Vieraan oikeuden asemaa ei ole yhtenäistetty Euroopan unionissa toisin kuin itse lainvalinta, jonka seurauksena vieras oikeus voi tulla sovellettavaksi. Eurooppalaisissa tutkimuksissa onkin huomattu, että vierasta oikeutta selvitetään ja sovelletaan eri maissa hyvin vaihtelevasti. Toisaalta vieraan oikeuden ase-maan ei ole kiinnitetty akateemisessakaan tutkimuksessa erityisen paljon huomiota ennen kuin vasta viime vuosikymmeninä. Ongelma onkin kansainväliselle yksityisoikeudelle jossain määrin poikkeuksellinen, sillä se on nimenomaan käytännössä ilmenevä ongelma – usein kansainvälisen yksityisoikeuden ongelmat kun ovat varsin teoreettisia.