Kilpailuneutraliteetti tulo- ja arvonlisäverotuksessa : vertailussa kunnan, kuntayhtymän ja niiden määräysvallassa olevan yhteisön sekä yksityisen yhteisön harjoittaman taloudellisen toiminnan verotus

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on lainopin keinoin selvittää toteutuuko kilpailuneutraliteetti kunnan, kuntayhtymän ja näiden määräysvallassa olevan yhteisön sekä yksityisen yhteisön välillä arvonlisä- ja tuloverotuksessa. Kilpailuneutraliteetti tarkoittaa, että verotus ei vaikuta syrjivästi yritysten liiketoimintaedellytyksiin, ja se on yksi verotuksen neutraalisuuden ilmenemismuodoista. Näkökulmaa laajennetaan myös kilpailuneutraliteetin kannalta olennaiseen kilpailuoikeudelliseen sääntelyyn kuten EU:n valtiontukisääntelyyn ja kuntalaissa asetettuun yhtiöittämisvelvollisuuteen.

Kilpailuneutraliteetti näyttää tutkielman perusteella pääosin toteutuvan arvonlisäverotuksessa. Eli kunnallisen ja yksityisen taloudellisen toiminnan edellytykset ovat pääosin tasapuoliset arvonlisäverotuksen näkökulmasta. Mahdolliset vääristymät kilpailuneutraliteetissa koskevat lähinnä verottoman viranomaistoiminnan rajauksia sekä kuntapalautukseen ja laskennalliseen palautukseen liittyviä tilanteita.

Sen sijaan kunnan, kuntayhtymän ja näiden määräysvallassa yhteisön sekä yksityisen yhteisön harjoittaman taloudellisen toiminnan tuloverotuksessa on tutkielman perusteella eroja. Kunnan ja kuntayhtymän verovelvollisuutta on tuloverolaissa rajattu. Lisäksi kunta ja kuntayhtymä suorittavat tuloveroa veronalaisesta toiminnastaan alhaisemman verokannan mukaan. Tällä perusteella kilpailuneutraliteetti ei selkeästikään toteudu kunnallisen ja yksityisten yhteisöjen harjoittaman taloudellisen toiminnan välillä tuloverotuksessa.

Kuitenkin yritysmuodon vaikuttaessa keskeisesti tuloverotukseen, tulee tarkasteltaessa toteutuuko kilpailuneutraliteetti tuloverotuksessa, huomioida kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat säännökset. Yhtiöitetyn toiminnan verokohtelu vastaa yksityisen yhteisön verokohtelua, ja näin ollen kilpailuneutraliteetti toteutuu verotuksessa yhtiöittämisvelvollisuuden alaisen toiminnan osalta. Koska yhtiöittämisvelvollisuus ei kata kaikkia Euroopan unionin valtiontukisääntelyn alaisia taloudellisen toiminnan tilanteita, kuntien ja kuntayhtymien verokohtelu voi muodostaa kiellettyä valtiontukea kuntalain yhtiöittämisvelvollisuudesta huolimatta.

Verotuksen neutraalisuuden havaittiin olevan monitahoinen ja -tasoinen ilmiö. Sitä näytetään painottavan enemmän arvonlisä- kuin tuloverotuksessa, ja tämä ilmenee myös kuntien, kuntayhtyminen ja näiden määräysvallassa olevien yhteisöjen sekä yksityisten yhteisöjen verotuksessa. Näyttää myös, että neutraalisuuden ilmenemismuodoista yritysmuoto- ja omistuspohjaneutraliteetti toteuttavat tehokkaasti kilpailuneutraliteettia tutkielman mielenkiinnonkohteina olleiden yhteisöjen verotuksessa.

Yleisenä johtopäätöksenä todettiin, että yksityisten tuottaessa enenevissä määrin palveluja, joita julkisyhteisöt ovat perinteisesti tuottaneet, ja toisaalta julkisyhteisöjen toiminnan laajentuessa uusille osa-alueille, tämä asettaa omat haasteensa myös lainsäätäjälle, ja, että pelkkää verolainsäädäntöä tutkimalla ei välttämättä saa oikeaa kuvaa kilpailuneutraliteetin toteutumisesta verotuksessa. Huomioitava on esimerkiksi kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat säännökset ja arvonlisäverotuksessa verottomien palvelujen tuottajille muualla lainsäädännössä asetetut vaatimukset.