Tietosuoja ja digitalisaatio Euroopassa

Abstract

Yhteiskunnan digitalisaatioon liittyy keskeisesti kaksi megatrendiä, jotka ovat teollinen internet sekä big data. Yhä useampien yritysten liiketoimintamallit perustuvat datan ja sen keräämisen tai analysoinnin ympärille. Kuluttajien ja yhteiskunnan ollessa entistä kiinnostuneempia ja myös huolestuneempia datasta, on tietosuoja-asioiden huomioiminen entistä tärkeämpää yritysten toiminnassa.

Myös Euroopan unionissa on huomioitu datan merkityksen ja arvon kasvu sekä siihen liittyvät tietosuojaongelmat. Näihin haasteisiin vastaamiseksi EU:ssa on tulossa sovellettavaksi yleinen tietosuoja-asetus, jonka myötä rekisterinpitäjien ja henkilötietojen käsittelijöiden vastuut ja velvollisuudet lisääntyvät merkittävästi sekä rekisteröityjen oikeudet vahvistuvat. Tietosuoja-asetuksessa säädetään mm. oikeudesta tulla unohdetuksi, oletusarvoisesta ja sisäänrakennetusta tietosuojasta, rekisteröidyn oikeudesta siirtää tietonsa järjestelmästä toiseen sekä profiloinnista. Asetus tuo mukanaan myös huomattavia sanktioita tietosuojarikkomuksista, korkeimmillaan jopa 20 000 000 euroa tai enintään 4 % yrityksen globaalista vuotuisesta liikevaihdosta.

Teollisen internetin ja big datan osalta haasteita liittyy etenkin datan minimoinnin ja suostumusten vaatimuksiin. Monet asiantuntijat ovatkin todenneet, että teollisen internetin ja big datan kehitys asettaa haasteita keskeisten perinteisten tietosuojaperiaatteiden soveltamiselle. Vastaukseksi tietosuojahaasteisiin on esitetty erilaisia vaihtoehtoja, kuten Privacy Enchanging Technologies (PET) ja Personal Data Service:n (PDS) hyödyntämistä, henkilötiedon määritelmän mukauttamista nykyajan tarpeita vastaavaksi sekä tietojen anonymisointia. Useat tahot ovat myös esittäneet, että organisaatioiden tulisi totaalisesti muuttaa suhtautumistaan tietosuojaan. Tämän toteuttamiseksi on ehdotettu esimerkiksi mallia, joka perustuisi datasta saatavan hyödyn jakamiseen myös rekisteröidyille.