Hintasignalointi yhdenmukaistetun menettelytavan näkökulmasta
Hämäläinen, Eero (2016)
Lapin yliopisto
2016
restrictedAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201610281344
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201610281344
Tiivistelmä
Yhtiöiden tiedotus ja markkinointi rakentuvat julkisen viestinnän ympärille. Kilpailuoikeuden puitteissa arvioidaan elinkeinonharjoittajien viestintää kuten muutakin markkinakäyttäytymistä. Viestintä on kuitenkin elinkeinonharjoittajien yksipuolisia ilmoituksia, jotka eivät sellaisenaan kuulu horisontaalisia kilpailunrajoituksia koskevan sääntelyn soveltamisalaan. Asetelma luo mielenkiintoisen lähtökohdan hintasignaloinnin kilpailuoikeudelliselle arvioimiselle, joka käsitteenä tarkoittaa elinkeinonharjoittajien julkaisemia yksipuolisia ilmoituksia hinnoittelupäätöksiin vaikuttavien tekijöiden muutoksista tai ilmoituksia tulevasta hintatasosta.
Tutkielman tutkimuskysymys jakaantuu kahteen osaan. Yhtäältä hintasignalointia arvioidaan itsenäisenä horisontaalisena kilpailunrajoituksena. Toisaalta arvioidaan niitä olosuhteita,
joiden vallitessa hintailmoitusten voidaan katsoa osoittavan elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistavan menettelytapojaan kilpailulainsäädännön vastaisesti.
Hintasignalointia koskevan sääntelyn ja oikeuskäytännön vähäisyyden sekä osittaisen ristiriitaisuuden takia kysymysten kilpailuoikeudellinen arviointi on edelleen haastavaa.
Oikeuskäytännön perusteella hintasignalointi ei ole itsenäinen horisontaalinen kilpailunrajoitus, mutta toisinaan sitä on pidetty osoituksena yhdenmukaistetuista menettelytavoista.
Koska selkeät oikeusohjeet puuttuvat, hintasignaloinnin voidaan katsoa aiheuttavan riskejä elinkeinonharjoittajien toiminnassa. Näiden riskien hallintaa käsitellään tutkielmassa. Lisäksi arvioidaan, tulisiko hintasignalointi huomioida itsenäisenä kysymyksenä lainsäädännössä. Tutkielmassa päädytään siihen, että hintasignaloinnin kilpailulle haitalliset vaikutukset ovat riippuvaisia vallitsevista markkinaolosuhteista, minkä vuoksi yleispätevien sääntöjen esittäminen on haasteellista. Kysymystä käsittelevän oikeuskäytännön puuttuessa hintasignalointia koskevaa keskustelua voidaan kuitenkin kehittää tekemällä hintasignaloinnin tulkinnasta läpinäkyvämpää tulkintaohjein.
Tutkielman tutkimuskysymys jakaantuu kahteen osaan. Yhtäältä hintasignalointia arvioidaan itsenäisenä horisontaalisena kilpailunrajoituksena. Toisaalta arvioidaan niitä olosuhteita,
joiden vallitessa hintailmoitusten voidaan katsoa osoittavan elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistavan menettelytapojaan kilpailulainsäädännön vastaisesti.
Hintasignalointia koskevan sääntelyn ja oikeuskäytännön vähäisyyden sekä osittaisen ristiriitaisuuden takia kysymysten kilpailuoikeudellinen arviointi on edelleen haastavaa.
Oikeuskäytännön perusteella hintasignalointi ei ole itsenäinen horisontaalinen kilpailunrajoitus, mutta toisinaan sitä on pidetty osoituksena yhdenmukaistetuista menettelytavoista.
Koska selkeät oikeusohjeet puuttuvat, hintasignaloinnin voidaan katsoa aiheuttavan riskejä elinkeinonharjoittajien toiminnassa. Näiden riskien hallintaa käsitellään tutkielmassa. Lisäksi arvioidaan, tulisiko hintasignalointi huomioida itsenäisenä kysymyksenä lainsäädännössä. Tutkielmassa päädytään siihen, että hintasignaloinnin kilpailulle haitalliset vaikutukset ovat riippuvaisia vallitsevista markkinaolosuhteista, minkä vuoksi yleispätevien sääntöjen esittäminen on haasteellista. Kysymystä käsittelevän oikeuskäytännön puuttuessa hintasignalointia koskevaa keskustelua voidaan kuitenkin kehittää tekemällä hintasignaloinnin tulkinnasta läpinäkyvämpää tulkintaohjein.