Käyttöhyödyn menetys korvattavana vahinkona
Jolma, Essi (2016)
Lapin yliopisto
2016
restrictedAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201611211370
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201611211370
Tiivistelmä
Käyttöhyödyn menetys on poikkeuksellinen vahinkomuoto, joka ei ole yleisesti tunnettu. Sille ei ole vakiintunut oikeudellista määritelmää tai merkitystä. Käyttöhyödyn menetykseksi katsotaan käytön estymisestä aiheutunut vahinko, josta ei kuitenkaan aiheudu suoranaisia taloudellisia menetyksiä. Oikeuskäytännössä on linjattu, että korvauskelpoinen käyttöhyödyn menetys kohdistuu varallisuusarvoisiin etuuksiin.
Muutamissa sopimusoikeudellisissa erityislaeissa on säädetty käyttöhyödyn menetyksen korvattavuudesta, mutta sopimuksenulkoisia suhteita koskeva lainsäädäntö ei tunne kyseistä käsitettä tai vahinkomuotoa. Tästä johtuen käyttöhyödyn menetyksen määritelmä on nojautunut oikeuskäytännön varaan varsinkin sopimuksenulkoisia suhteita koskevissa tapauksissa.
Käyttöhyödyn menetys on moniulotteinen vahinkomuoto, joka voi ilmetä niin välillisenä ja välittömänä vahinkona kuin aineellisena ja aineettomana vahinkona. Useimmiten se esiintyy joko esinevahingon tai varallisuusvahingon korvausaiheena. Koska käyttöhyödyn menetyksestä aiheutuneessa vahingossa on havaittavissa monen eri vahinkolajin piirteitä, sen sijoittaminen tiettyyn vahinkoluokkaan ei ole tarkoituksenmukaista.
Subjektiiviset ja yhteiskunnalliset tekijät puoltavat käyttöhyödyn menetyksen korvattavuutta. Vahingonkorvausoikeudellisella suojalla tulisi turvata esimerkiksi ihmisten rajoittamaton oikeus omaisuutensa käyttöön sekä kunnioittaa heidän käyttöobjektiin liittyviä intressejään ja määrittelemäänsä käyttöarvoa. Yhteiskunnallisella tasolla käyttöhyödyn menetyksen korvattavuudella on muun muassa vahinkotapahtumia ehkäisevä vaikutus.
Käyttöhyödyn menetyksen taloudellinen arvo on määriteltävissä muun muassa hyödyttömiksi käyneiden kustannusten, taloudellisen panostuksen ja korvaavan hyödykkeen vuokrakustannusten perusteella. Mutta sitä voi myös tarkastella liberalistisen korvaamisen näkökulmasta, jolloin menetyksen korvaaminen perustuu elämänlaatua heikentävään haittaan. Ihmisten aineettomien arvojen tullessa aineellisia arvoja tärkeämmiksi käyttöhyödyn menetyksen korvauskäytäntö on muuttumassa nykyistä liberalistisemmaksi.
Muutamissa sopimusoikeudellisissa erityislaeissa on säädetty käyttöhyödyn menetyksen korvattavuudesta, mutta sopimuksenulkoisia suhteita koskeva lainsäädäntö ei tunne kyseistä käsitettä tai vahinkomuotoa. Tästä johtuen käyttöhyödyn menetyksen määritelmä on nojautunut oikeuskäytännön varaan varsinkin sopimuksenulkoisia suhteita koskevissa tapauksissa.
Käyttöhyödyn menetys on moniulotteinen vahinkomuoto, joka voi ilmetä niin välillisenä ja välittömänä vahinkona kuin aineellisena ja aineettomana vahinkona. Useimmiten se esiintyy joko esinevahingon tai varallisuusvahingon korvausaiheena. Koska käyttöhyödyn menetyksestä aiheutuneessa vahingossa on havaittavissa monen eri vahinkolajin piirteitä, sen sijoittaminen tiettyyn vahinkoluokkaan ei ole tarkoituksenmukaista.
Subjektiiviset ja yhteiskunnalliset tekijät puoltavat käyttöhyödyn menetyksen korvattavuutta. Vahingonkorvausoikeudellisella suojalla tulisi turvata esimerkiksi ihmisten rajoittamaton oikeus omaisuutensa käyttöön sekä kunnioittaa heidän käyttöobjektiin liittyviä intressejään ja määrittelemäänsä käyttöarvoa. Yhteiskunnallisella tasolla käyttöhyödyn menetyksen korvattavuudella on muun muassa vahinkotapahtumia ehkäisevä vaikutus.
Käyttöhyödyn menetyksen taloudellinen arvo on määriteltävissä muun muassa hyödyttömiksi käyneiden kustannusten, taloudellisen panostuksen ja korvaavan hyödykkeen vuokrakustannusten perusteella. Mutta sitä voi myös tarkastella liberalistisen korvaamisen näkökulmasta, jolloin menetyksen korvaaminen perustuu elämänlaatua heikentävään haittaan. Ihmisten aineettomien arvojen tullessa aineellisia arvoja tärkeämmiksi käyttöhyödyn menetyksen korvauskäytäntö on muuttumassa nykyistä liberalistisemmaksi.