Integroitu kirjallisuuskatsaus lapsen ADHD-diagnoosin yhteydestä koulusuoriutumiseen
Kuukasjärvi, Maarit (2016)
Lapin yliopisto
2016
restrictedAccess
Tiivistelmä
Systemaattisen kirjallisuuskatsaukseni tarkoituksena on kuvata lapsen ADHD-diagnoosin
ja koulusuoriutumisen yhteyttä. Koulusuoriutumisella viittaan sekä oppimiseen että
sosioemotionaalisiin tekijöihin. Tutkielmani tavoitteena on tiivistää mielestäni monenlaista
ja sekavaa tutkimusta aiheesta enemmän yleistettävissä olevaan muotoon. Keräsin
tutkielmani aineiston käyttämällä ennalta määrättyjä hakusanoja ja hakusanojen yhdistelmiä.
Hakusanoilla ja hakusanojen yhdistelmillä tein hakuja viiteen eri tietokantaan, joita
olivat: LUC-Finna, Springer Link, Melinda, ERIC ja PsycInfo. Hakusanojen yhdistelmät
tuottivat yhteensä 44 214 tulosta, joka tarkoittaa sitä, että ADHD:tä on tutkittu verrattain
paljon. Yleisesti ottaen tulokset vähenivät huomattavasti, kun hakusanoja yhdisteltiin
enemmän. Aineisto valikoitui osumista ennalta määriteltyjen tutkimuksen sisäänotto-ja
poissulkukriteereiden avulla, jonka perusteella tutkimukseeni valikoitui 20 tutkimusta.
Aineiston analyysina käytin soveltaen sisällönanalyysia. Tulosten perusteella ADHD:n
omaava lapsi kohtaa haasteita koulussa vertaisten ja opettajien taholta ADHD:n piirteiden
sekä diagnoosin aiheuttaman stigman takia. Itse ADHD-diagnoosi ei kuitenkaan vaikuta
lapsen stigman syntymiseen, vaan lapsen poikkeava käytös sekä vanhempien ja opettajien
negatiiviset asenteet ADHD-diagnoosia kohtaan. Esimerkiksi lapsen epäonnistuminen
koulussa voidaan laittaa diagnoosin syyksi, joka kertoo siitä, että kasvatusalan ammattilaisten
osaaminen on osaksi puutteellista.
ja koulusuoriutumisen yhteyttä. Koulusuoriutumisella viittaan sekä oppimiseen että
sosioemotionaalisiin tekijöihin. Tutkielmani tavoitteena on tiivistää mielestäni monenlaista
ja sekavaa tutkimusta aiheesta enemmän yleistettävissä olevaan muotoon. Keräsin
tutkielmani aineiston käyttämällä ennalta määrättyjä hakusanoja ja hakusanojen yhdistelmiä.
Hakusanoilla ja hakusanojen yhdistelmillä tein hakuja viiteen eri tietokantaan, joita
olivat: LUC-Finna, Springer Link, Melinda, ERIC ja PsycInfo. Hakusanojen yhdistelmät
tuottivat yhteensä 44 214 tulosta, joka tarkoittaa sitä, että ADHD:tä on tutkittu verrattain
paljon. Yleisesti ottaen tulokset vähenivät huomattavasti, kun hakusanoja yhdisteltiin
enemmän. Aineisto valikoitui osumista ennalta määriteltyjen tutkimuksen sisäänotto-ja
poissulkukriteereiden avulla, jonka perusteella tutkimukseeni valikoitui 20 tutkimusta.
Aineiston analyysina käytin soveltaen sisällönanalyysia. Tulosten perusteella ADHD:n
omaava lapsi kohtaa haasteita koulussa vertaisten ja opettajien taholta ADHD:n piirteiden
sekä diagnoosin aiheuttaman stigman takia. Itse ADHD-diagnoosi ei kuitenkaan vaikuta
lapsen stigman syntymiseen, vaan lapsen poikkeava käytös sekä vanhempien ja opettajien
negatiiviset asenteet ADHD-diagnoosia kohtaan. Esimerkiksi lapsen epäonnistuminen
koulussa voidaan laittaa diagnoosin syyksi, joka kertoo siitä, että kasvatusalan ammattilaisten
osaaminen on osaksi puutteellista.