Osakepanttivelkojan suojasta arvon kaksoispanttausta vastaan
Haapala, Petri (2016)
Haapala, Petri
Lapin yliopisto
2016
restrictedAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201701111017
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201701111017
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on osakepanttivelkojan suoja arvon kaksoispanttausta vastaan. Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälainen suoja kiinteistöosakeyhtiön osakekannan vakuudeksi
saaneella velkojalla on arvon kaksoispanttausta vastaan. Arvon kaksoispanttaus vaikuttaa merkittävistä siihen, minkälainen vakuusarvo osakepanttivelkojan vakuudella viime kädessä
on. Tutkielma rakentuu kuudesta luvusta. Johdannon jälkeen toisessa luvussa käsitellään yleisesti sitä, minkälainen vakuus kiinteistöosakeyhtiön osakekanta on. Kolmannessa luvussa
tarkastellaan osakepanttivelkojan suojaa arvon kaksoispanttausta vastaan ilman panttauksenkieltokovenanttia. Neljännessä luvussa käsitellään panttauksenkieltokovenanttia luottosopimussuhteen riskinhallintavälineenä. Tarkastelun kohteena on erityisesti se, voiko kirjaamiskelvoton, ja lähtökohtaisesti sivullisia sitomaton, panttauskompetenssia rajoittava ehto tulla kiinteistöpanttivelkojaa sitovaksi tietoisuuden perusteella. Viidennessä luvussa tarkastellaan
osakepanttivelkojan esineoikeudellista suojaa täydentäviä oikeussuojakeinoja, joista merkittävin on mahdollisuus vaatia vahingonkorvausta kolmannelta, eli kiinteistöpantin saajalta. Kuudennessa luvussa esitetään yhteenveto osakepanttivelkojan asemasta arvon kaksoispanttausta vastaan.
Tutkielmassa todetaan, että osakepanttivelkojan suoja arvon kaksoispanttausta vastaan on mahdollista saavuttaa tietyin edellytyksin ilman panttauksenkieltokovenanttia. Tällöin erityistä
painoarvoa annetaan sille, että kiinteistöpantti on mahdollista julistaa pätemättömäksi yhtiöoikeudellisin perustein, joka hyödyttää suoraan myös osakepanttivelkojaa, koska hänen vakuuden vakuusarvoon merkittävästi vaikuttava panttaustoimi jää toteutumatta. Lisäksi tutkielmassa todetaan, että panttauksenkieltokovenantti voi kolmannen tietoisuuden perusteella
tulla sivullisia sitovaksi. Esineoikeudellista suojaa täydentävien oikeussuojakeinojen osalta tutkielmassa tullaan siihen tulokseen, että osakepanttivelkojalla saattaa olla mahdollisuus vaatia
kiinteistöpanttivelkojalta vahingonkorvausta sopimussuhteen häirintää koskevan opin perusteella. Tutkielmassa todetaan oikeuskirjallisuuteen nojautuen, että osakepanttivelkoja voisi
saada suojaa myös taloudellisen samastuksen kautta, jolloin yhtiö saataisiin vastuuseen osakkaan velvoitteista.
saaneella velkojalla on arvon kaksoispanttausta vastaan. Arvon kaksoispanttaus vaikuttaa merkittävistä siihen, minkälainen vakuusarvo osakepanttivelkojan vakuudella viime kädessä
on. Tutkielma rakentuu kuudesta luvusta. Johdannon jälkeen toisessa luvussa käsitellään yleisesti sitä, minkälainen vakuus kiinteistöosakeyhtiön osakekanta on. Kolmannessa luvussa
tarkastellaan osakepanttivelkojan suojaa arvon kaksoispanttausta vastaan ilman panttauksenkieltokovenanttia. Neljännessä luvussa käsitellään panttauksenkieltokovenanttia luottosopimussuhteen riskinhallintavälineenä. Tarkastelun kohteena on erityisesti se, voiko kirjaamiskelvoton, ja lähtökohtaisesti sivullisia sitomaton, panttauskompetenssia rajoittava ehto tulla kiinteistöpanttivelkojaa sitovaksi tietoisuuden perusteella. Viidennessä luvussa tarkastellaan
osakepanttivelkojan esineoikeudellista suojaa täydentäviä oikeussuojakeinoja, joista merkittävin on mahdollisuus vaatia vahingonkorvausta kolmannelta, eli kiinteistöpantin saajalta. Kuudennessa luvussa esitetään yhteenveto osakepanttivelkojan asemasta arvon kaksoispanttausta vastaan.
Tutkielmassa todetaan, että osakepanttivelkojan suoja arvon kaksoispanttausta vastaan on mahdollista saavuttaa tietyin edellytyksin ilman panttauksenkieltokovenanttia. Tällöin erityistä
painoarvoa annetaan sille, että kiinteistöpantti on mahdollista julistaa pätemättömäksi yhtiöoikeudellisin perustein, joka hyödyttää suoraan myös osakepanttivelkojaa, koska hänen vakuuden vakuusarvoon merkittävästi vaikuttava panttaustoimi jää toteutumatta. Lisäksi tutkielmassa todetaan, että panttauksenkieltokovenantti voi kolmannen tietoisuuden perusteella
tulla sivullisia sitovaksi. Esineoikeudellista suojaa täydentävien oikeussuojakeinojen osalta tutkielmassa tullaan siihen tulokseen, että osakepanttivelkojalla saattaa olla mahdollisuus vaatia
kiinteistöpanttivelkojalta vahingonkorvausta sopimussuhteen häirintää koskevan opin perusteella. Tutkielmassa todetaan oikeuskirjallisuuteen nojautuen, että osakepanttivelkoja voisi
saada suojaa myös taloudellisen samastuksen kautta, jolloin yhtiö saataisiin vastuuseen osakkaan velvoitteista.