Traumaattisten aivovammojen syy-yhteyskysymysten tarkastelua siviili- ja hallintoprosessissa
Kuismin, Riikka (2017)
Kuismin, Riikka
Lapin yliopisto
2017
restrictedAccess
Tiivistelmä
Korvausoikeudessa henkilövahingot ovat yhteiskunnallisesti merkittävä
vahinkoryhmä, sillä ne ovat usein pitkäaikaisia ja taloudellisesti vaikeita vahinkoja.
Tutkielmassa käsitellään työtapaturmissa aiheutuneiden henkilövahinkojen, erityisesti
aivovammojen, korvauskäytäntöä ja siihen liittyvää syy-yhteys problematiikkaa.
Tutkielmassa on tarkoitus selvittää, kuinka syy-yhteyskysymyksen arviointi
vakuutusoikeudessa eroaa samaisen kysymyksen arvioinnista korkeimmassa oikeudessa. Pyrin
löytämään vastauksen kysymykseen; minkä vuoksi sama vahinkotapahtuma voidaan arvioida
lääketieteellisenä korvauskysymyksenä eri tavoin erityistuomioistuimessa kuin yleisessä
tuomioistuimessa.
Henkilövahinkojen osalta syy-yhteyden toteamiseen ja sen näyttöön liittyy useita ongelmia,
jotka heikentävät vahingonkärsijän oikeussuojaa. Oman hankaluutensa aivovammat
muodostavat vakuutuslääketieteessä siinä, että ne eivät ole yleensä todettavissa edes
nykyaikaisin kuvantamismenetelmin. Aivovammoista ei jää jälkeä ja sille tyypilliset
neuropsykologiset oireet voivat johtua myös tapaturmasta riippumattomista seurauksista, joita
ei ole kyetty löytämään. Näyttöongelmien osalta oikeuskäytännössä on päädytty suojaamaan
vahingonkärsijän intressiä näyttökynnystä alentamalla siten, että todennäköinen syy-yhteyden
olemassaolo riittää korvausvelvollisuuden syntymiselle.
vahinkoryhmä, sillä ne ovat usein pitkäaikaisia ja taloudellisesti vaikeita vahinkoja.
Tutkielmassa käsitellään työtapaturmissa aiheutuneiden henkilövahinkojen, erityisesti
aivovammojen, korvauskäytäntöä ja siihen liittyvää syy-yhteys problematiikkaa.
Tutkielmassa on tarkoitus selvittää, kuinka syy-yhteyskysymyksen arviointi
vakuutusoikeudessa eroaa samaisen kysymyksen arvioinnista korkeimmassa oikeudessa. Pyrin
löytämään vastauksen kysymykseen; minkä vuoksi sama vahinkotapahtuma voidaan arvioida
lääketieteellisenä korvauskysymyksenä eri tavoin erityistuomioistuimessa kuin yleisessä
tuomioistuimessa.
Henkilövahinkojen osalta syy-yhteyden toteamiseen ja sen näyttöön liittyy useita ongelmia,
jotka heikentävät vahingonkärsijän oikeussuojaa. Oman hankaluutensa aivovammat
muodostavat vakuutuslääketieteessä siinä, että ne eivät ole yleensä todettavissa edes
nykyaikaisin kuvantamismenetelmin. Aivovammoista ei jää jälkeä ja sille tyypilliset
neuropsykologiset oireet voivat johtua myös tapaturmasta riippumattomista seurauksista, joita
ei ole kyetty löytämään. Näyttöongelmien osalta oikeuskäytännössä on päädytty suojaamaan
vahingonkärsijän intressiä näyttökynnystä alentamalla siten, että todennäköinen syy-yhteyden
olemassaolo riittää korvausvelvollisuuden syntymiselle.