Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Lauda
  • Opinnäytetyöt (rajattu saatavuus)
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Lauda
  • Opinnäytetyöt (rajattu saatavuus)
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Anonyymi todistelu Suomen lainsäädännössä ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä

Heiskanen, Eliina (2017)

 
Avaa tiedosto
Heiskanen.Eliina.pdf (369.6Kt)
Lataukset: 

Rajattu käyttöoikeus. Käytettävissä vain Lapin yliopiston kirjaston asiakaskoneilla.
Heiskanen, Eliina
Lapin yliopisto
2017
restrictedAccess
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201704051130
Tiivistelmä
Tämä oikeusdogmaattinen tutkielma tarkastelee anonyymille todistelulle asetettuja
edellytyksiä, anonymiteetin myöntämisen edellytyksiä sekä sitä menettelyä, jossa anonyymiä
todistajaa kuullaan. Tarkoituksena on koota yhteen ne anonymiteettiä koskevat säännökset,
jotka tulivat voimaan todistelua koskevan OK 17 luvun uudistuksen myötä. Anonyymiä
todistelua voidaan pitää nykymenetelmiä täydentävänä keinona selvittää erityisesti vakavaa ja
järjestäytynyttä rikollisuutta entistä paremmin. Käytännössä tilanteeseen, jossa todistaja ilmoittaa, ettei hän muista tapauksesta mitään pelätessään häneen kohdistuvaa uhkaa, on vaikea puuttua rangaistuksin. Pelko saattaa ilmetä myös siten, että todistaja muuttaa esitutkinnassa antamaansa kertomusta myöhemmin pääkäsittelyssä. Anonymiteetin sallimisella pyritään siten osaltaan varmistamaan se, että kuultava ei pelon vuoksi kieltäydy todistamasta tai muuta kertomustaan. Anonyymillä todistelulla pyritään edistämään asian selvittämistä ja tuomioiden aineellisesti oikeaa lopputulosta.

EIT on luonut merkittävää oikeuskäytäntöä anonyymin todistelun osalta. Nämä ratkaisut
vaikuttavat olennaisesti myös siihen, millaisia käytäntöjä jäsenvaltioissa voidaan omaksua
anonyymin todistelun osalta. EIT:n käytäntö on näyttänyt muotoutuneen sellaiseksi, että
ihmisoikeussopimusta ei anonyymin todistajalausunnon käyttämisen johdosta voitaisi katsoa
rikotun, jos tiettyjä pääperiaatteita on noudatettu. Tällöin erityistä merkitystä on annettu
vastaajan vastakuulusteluoikeudelle, jonka katsotaan toteutuneen silloin, kun vastaajalla on
ollut jossain vaiheessa oikeudenkäyntiä mahdollisuus esittää todistajalle kysymyksiä.
Tutkielman tarkoituksena on tarkastella näitä kysymyksiä EIT:n oikeuskäytännön kautta.

Anonyymi todistelu voidaan nähdä tasapainoiluna asianosaisen oikeusturvan ja todistajan
suojaamisen välillä. Todistajan kohdalla kyse voi olla aidosta tarpeesta turvata häntä tai hänen
läheisiään henkeen tai terveyteen kohdistuvalta uhalta. Toisaalta syytetyn mahdollisuudet
todistajankertomuksen luottavuuden arvioimiseen ja kyseenalaistamiseen jäävät vaillinaisiksi
silloin, kun hänellä ei ole tietoa siitä, kuka kertoo asiasta oikeudessa ja miksi. Jotta molemmat
intressit voitaisiin jollakin tasolla turvata ja sovittaa järkevästi yhteen, edellytetään anonyymiin
todistamiseen liittyvältä järjestelyltä erityisesti sitä, että niillä pyritään mahdollisimman
suuressa määrin toteuttamaan asianosaisen oikeusturvaa kuitenkaan vaarantamatta todistajan
henkilöllisyyden salassapysymistä.
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (rajattu saatavuus) [533]
LUC kirjasto | Lapin yliopisto
lauda@ulapland.fi | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatAsiasanatUusimmatYksikköOppiaineJulkaisijaSarjaSivukartta

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
LUC kirjasto | Lapin yliopisto
lauda@ulapland.fi | Saavutettavuusseloste