Tuomarin ennakkoasenne oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin esteenä
Pekkala, Eerika (2017)
Lapin yliopisto
2017
restrictedAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201704061142
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201704061142
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee tuomarin ennakkoasenne-esteellisyyttä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin esteenä. Johdantona varsinaiseen tutkimusaiheeseen kuvaillaan tuomioistuimen riippumattomuutta ja puolueettomuutta keskittyen erityisesti tuomarin esteettömyyteen. Tuomarin ennakkoasenne-esteellisyys on yksi esteellisyysperusteista.
Tutkielmassa kuvataan voimassa olevan sääntelyn mukaiset tuomarin yleiset ja erityiset kelpoisuusehdot. OK 13 luvun esteellisyysperusteet on esitelty yksityiskohtaisesti. Tarkoituksena on eri oikeuslähteitä käyttämällä selvittää esteellisyyssäännöksien soveltamisala, sisältö ja tavoitteet. Tutkielman aluksi perehdytään oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin taustaan ja sen merkitykseen lainsäädäntöömme.
Ennen syventymistä tuomarin ennakkoasenne-esteellisyyteen on perusteltua käsitellä tuomarin oikeusaste-esteellisyyttä, jolla on vahva liityntä myös ennakkoasenne-esteellisyyteen. Sekä oikeusaste-esteellisyyttä että ennakkoasenne-esteellisyyttä käsitellään kolmen eri prosessilajin eli riita-, rikos- ja hallintoprosessin näkökulmista. Se on perusteltua, koska eri prosessilajit ovat luonteeltaan erilaisia. Esteellisyyssäännösten soveltaminen voi siten prosessilajista riippuen hieman vaihdella.
Tutkielmassa tarkastellaan myös tuomarin sallittuja ennakkoasenteita. Tutkielmassa on pohdittu esteellisyysperusteiden tulkintaa ja paikoin on esitetty yleisestä oikeuskirjallisuudesta poikkeavia perusteltuja näkemyksiä.
Tutkielma noudattaa lainopillista tutkimusmenetelmää. Lähteenä on käytetty oikeuskirjallisuutta, tieteellisiä artikkeleita ja virallislähteitä. Tutkielmassa on esitelty myös oikeustapauksia.
Tutkielmassa kuvataan voimassa olevan sääntelyn mukaiset tuomarin yleiset ja erityiset kelpoisuusehdot. OK 13 luvun esteellisyysperusteet on esitelty yksityiskohtaisesti. Tarkoituksena on eri oikeuslähteitä käyttämällä selvittää esteellisyyssäännöksien soveltamisala, sisältö ja tavoitteet. Tutkielman aluksi perehdytään oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin taustaan ja sen merkitykseen lainsäädäntöömme.
Ennen syventymistä tuomarin ennakkoasenne-esteellisyyteen on perusteltua käsitellä tuomarin oikeusaste-esteellisyyttä, jolla on vahva liityntä myös ennakkoasenne-esteellisyyteen. Sekä oikeusaste-esteellisyyttä että ennakkoasenne-esteellisyyttä käsitellään kolmen eri prosessilajin eli riita-, rikos- ja hallintoprosessin näkökulmista. Se on perusteltua, koska eri prosessilajit ovat luonteeltaan erilaisia. Esteellisyyssäännösten soveltaminen voi siten prosessilajista riippuen hieman vaihdella.
Tutkielmassa tarkastellaan myös tuomarin sallittuja ennakkoasenteita. Tutkielmassa on pohdittu esteellisyysperusteiden tulkintaa ja paikoin on esitetty yleisestä oikeuskirjallisuudesta poikkeavia perusteltuja näkemyksiä.
Tutkielma noudattaa lainopillista tutkimusmenetelmää. Lähteenä on käytetty oikeuskirjallisuutta, tieteellisiä artikkeleita ja virallislähteitä. Tutkielmassa on esitelty myös oikeustapauksia.