Työn kehittäminen osana esimiehen identiteettiä

Abstract

Nykyisin puhutaan paljon esimiestyön kehittämisestä, ja se on ollut pitkään tieteellisen kiinnostuksen kohde. Aikaisempi tutkimus käsittelee esimieheyttä muun muassa managerialistisesta ja psykologisesta näkökulmasta kuvaten esimerkiksi sitä, millainen hyvä esimies tai esimiestyö on. Esimieheyteen liittyy myös esimiesidentiteetti, jota on niin ikään tutkittu myös laajasti, mutta aikaisemman tutkimuksen mukaan identiteetti-tutkimusta on myös aliarvostettu, ja aikuisoppimiseen ja -kehittymiseen liittyvä tutkimus on jopa laiminlyöty. Tämän tutkimuksen tavoitteena on osallistua esimiestyötä ja työn kehittämistä koskevaan tutkimuskeskusteluun identiteetin sekä työpaikkaoppimisen- ja kehittymisen (käsitys työpaikasta oppimisympäristönä) näkökulman kautta. Aikaisemman tutkimuksen vastaisesti tarkoituksena ei ole tunnistaa ja arvioida hyvää esimiestä ja esimieheyttä, vaan ymmärtää esimiestyötä ja sen kehittämistä kokemuksena. Teoreettinen viitekehys koostuu identiteettiä, työn kehittämistä ja oppimisympäristöä käsittelevästä tieteellisestä kirjallisuudesta.

Empiirisessä osuudessa tutkin teemahaastattelujen kautta esimiesten käsityksiä ja koke-muksia esimiestyöstä ja työn kehittämisestä. Haastattelin tutkimusta varten neljää työ-paikkani esimiestä, jotka olivat osallistumassa esimiestyön kehittämiseen keskittyvään koulutukseen. Aineiston analysoimisessa käytin teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Tutkimus osoitti, että esimieheys koetaan erilaisten suhteiden kautta. Merkittävimpänä suhteena näyttäytyi erityisesti esimies-alaissuhde. Ihmissuhteiden lisäksi esimiestyö näyttäytyi ajallisen näkökulman kautta. Omaa itseä ja työtä reflektoitiin paljon vertaamalla nykyisyyttä historiaan. Työtä ja identiteettiä kehitettiin pääosin reflektoinnin ja kokemusten jakamisen kautta. Esimerkiksi reflektointi muihin ihmisiin ja ajallisen kehittymisen tunnistaminen olivat merkittäviä tekijöitä työssä ja sen kehittämisessä. Varsinkin alaissuhde ja ajallinen ulottuvuus näyttäytyivät enemmän kuin aikaisemmassa tutkimuksessa. Työ, sen kehittäminen ja identiteetti ovat siis kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia prosesseja, mikä on syytä huomioida myös käytännön työelämässä. Esimerkiksi oppiminen ei lopu yhtäkkiä, vaan itseä voi kehittää läpi elämän. Nämä näkökulmat voivat avata uusia ovia esimerkiksi koulutus- ja työnkehittämismarkkinoilla.