Kansalaisjärjestöjen asiantuntijuuden hyödyntäminen kuntien kehittämistoiminnassa

Abstract

Tutkimus kohdistuu kansalaisjärjestöjen asiantuntijuuden hyödyntämisen mahdollisuuksiin ja osoittaa myös demokratian tulevaisuuden kuvia relevantilla toiminta- ja myös yhteistyömallilla. Tutkimusmenetelmänä on ollut teemahaastattelut. Tampereen kaupungissa on tilaaja-tuottajamalli vuodesta 2007 alkaen. Tilaaja-tuottajamallin oikeutus on tarve muutoksiin ja kehittämiseen palvelujen tuottamisessa. Tutkimuksessa olen haastatellut toimijoita Tampereen kaupungissa. Aineiston osalta kokemuksellisuuden muodostavat toimijoiden käsitykset ja kokemukset. Aineiston analyysissa pyrin selvittämään ymmärryssuhteita ja niiden täydentymistä. Tutkimus kohdistuu ilmiön perusluonteeseen ja oletusten löytämiseen. Haastatteluissa ei ole ollut tarve keskustella kaikista asioista jokaisessa haastattelutilanteessa (Hirsjärvi S. & Hurme. 1995, 40 – 41). Tilanteet ja kehittäminen vaihtelevat kunnittain. Kaikenlainen kehittäminen ei ole luovaa ja on keskittynyt usein rakenteisiin. Sikäli tarvitaankin keskusteluyhteyksiä tutkijoiden ja käytännön työntekijöiden välillä. (Stenvall J. ym. 2009.) Tietoa tarvitaankin onnistumisista käytäntöjen kehittämisessä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yhteistyömuotoja - verkkoja ja kumppanuuksia voidaan laajentaa. Tulokset osoittavat, että kokemuksia verkoissa tarvitaan kumppanuuden luomisessa. Muun muassa yhdistysten asiantuntijuutta voidaan hyödyntää kehittämistoiminnassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa ja myöskin kunnallisessa päätöksenteossa. Sikäli tarvitaan osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Parhaimmillaan voidaan hyödyntää kumppanuuksia tiiviissä yhteydenpidossa ja kehittämällä yhteistyömuotoja digitalisaation ja avoimen datan avulla. Kehittämismahdollisuuksia: 1. Kollektiivisen asiantuntijuuden omaksuminen, 2. monituottajamallin käytäntöihin perehtyminen, 3. yhteistyömallin tarkastelutavan omaksuminen, 4. yhteistyömallin käytäntöihin perehtyminen, 5. tiiviin yhteydenpidon omaksuminen ja 6. toimintakulttuurin rajojen ylittäminen, sekä myöskin 7. uuden tiedon prosessoiminen. Tulevaisuudessa toiminnallinen yhteistyö on mahdollisuus.

The study aims for the potential for using the expertise of NGOs and also to show the images of democracy with the relevant model in the future. The method of the study has been the interviews of the themes. The City of Tampere has a purchaser-provider model beginning from the year 2007. The justification for the purchaser-provider model has been the need for change in the production of municipal services. I have interviewed the actors in the City of Tampere. The empirical data forms the perceptions and experiences. In the study the analysis of the material will be the understanding of the relationships and their replenishment. In study I am interesting the phenomenon of the basic nature and character and of finding the hypotheses as well. In interviews I did consider the thing that there was not necessary to discuss all the same issues in every situation (Hirsjärvi S. & Hurme H. 1995, 40 - 41). The situations and the development vary by the municipalities. Also it should be noticed that every kind of development is not so very much creative. The reform has been focused on the municipal structures. So some adequate channels with the practical people and scientists have not taken form. (Stenvall J. et. al. 2009.) Among other things, the survey results show, that the form of co-operation likewise networks and partnerships worth able to be implemented in future wider in Tampere. The results show that experiences of co-operation model of networks can be utilized towards broader partnerships. Among other things, associations expertise can be utilized in Tampere in development activities and in social discourse. Tampere needs opportunities for participation and also for influence. At best, reforms of expertise are utilized in close consultation and developing co-operation mechanisms, such as digitalization, and as well open data. The development opportunities: 1. The acquisition for the collective competence, 2. The orientation for the multi-provider model, 3. The orientation for the new co-operation practices, 4. The acquisition of the new co-operative, 5. The adoption for the new operating model and 6. The actions with the cultural borders, and as well 7. Processing the new knowledge too. In the future the functional co-operation can be a chance.