Kotikuntoutusta saaneiden iäkkäiden fyysinen toimintakyky, kotikuntoutussuunnitelmien asiakaslähtöisyys ja kotikuntoutuksen jatkuvuus
Ryynänen, Eeva (2017)
Lapin yliopisto
2017
restrictedAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201709141318
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201709141318
Tiivistelmä
Ikääntyvän väestön määrän kasvaessa palvelurakenteiden muuttaminen on välttämätöntä. Iäkkäiden kotona asuminen lisääntyy ja kotona asuu yhä huonokuntoisempia iäkkäitä henkilöitä. Kotona selviytymistä voidaan tukea tarjoamalla monipuolisia palveluita, joista kotona tapahtuvan kuntoutuksen avulla on mahdollista tukea iäkkään toimintakykyisyyttä ja kotona selviytymistä.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kotikuntoutusta saaneiden iäkkäiden fyysistä toimintakykyä ja kuntoutusprosessia. Erityisen kiinnostuksen kohteena on toteutetun kotikuntoutuksen asiakaslähtöisyys ja kuntoutuksen aloituksen viive.
Tutkielmassa käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Monimenetelmällisellä tutkimusasetelmalla tavoiteltiin monimuotoisempaa kuvausta iäkkäiden henkilöiden kotikuntoutusprosessista sekä ymmärryksen lisäämistä tutkittavasta ilmiöstä. Tutkielman aineisto koostui 66 iäkkäästä kuopiolaisesta henkilöstä, joilla oli toimintakyvyn heikkenemisestä johtuvia toistuvia sairaalajaksoja ja vaikeuksia kotona selviytymisessä, minkä vuoksi he tarvitsivat kotikuntoutusta.
Tähän tutkielmaan kerätty tutkimustieto perustui dokumentoituihin rekisteritietoihin ja fysioterapeutin laatimiin kuntoutussuunnitelmiin. Tutkielman kvantitatiivinen aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS Statistic 22-ohjelmalla. Tulokset esitettiin frekvenssijakaumina, prosentteina ja keskiarvoina sekä havainnollistettiin taulukoilla ja pylväsdiagrammeilla. Muuttujien välistä yhteyttä testattiin ristiintaulukoinnilla ja Khiin neliö (χ²)-testillä. Laadullisen aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjautuvaa sisällönanalyysiä.
Tulosten mukaan iäkkäiden fyysinen toimintakyky on varsin heikko eli kuntoutujilla on vaikeuksia tasapainon ylläpitämisessä, istumasta ylösnousussa sekä kävelyssä. Kuntoutujien alttius liikuntakyvyn heikentymiselle on erittäin suuri. Asiakaslähtöisyys ilmenee yksilöllisen kuntoutussuunnitelman laatimisena ja kuntoutujan osallistumisena hoitoneuvotteluun, kuntoutuksensa suunnitteluun ja oman tavoitteensa asettamiseen. Kuntoutus näyttää alkavan viiveettömämmin niillä kuntoutujilla, joiden kuntoutus alkaa sairaalajaksolla. Kuntoutusryhmien ja viiveen välinen yhteys on tilastollisesti merkitsevä. Kotona selviytymistä arvioidaan fyysisen toimintakyvyn, apuvälineiden tarpeen ja kodin turvallisuuden ja toimivuuden näkökulmasta. Kuntoutuksen interventioita ovat lihasvoimaa lisäävät harjoitteet ja kävelykyvyn harjoittaminen sekä kuntoutujan ohjaaminen. Fysioterapeutit ohjaavat myös omaisia ja kotihoidon työntekijöitä. Kuntoutuksen arvioinnissa painottuvat toimintakyvyn muutosten, kognitiivisen tilan ja omaisten osallisuuden arviointi sekä jatkosuunnitelman laatiminen.
Saadut tulokset antavat tietoa kuntoutussuunnitelmien sisällöistä, kuntoutusprosessin viiveestä sekä asiakaslähtöisyydestä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa kotikuntoutuksen asiakasprosessien arviointi- ja kehittämistyöhön.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kotikuntoutusta saaneiden iäkkäiden fyysistä toimintakykyä ja kuntoutusprosessia. Erityisen kiinnostuksen kohteena on toteutetun kotikuntoutuksen asiakaslähtöisyys ja kuntoutuksen aloituksen viive.
Tutkielmassa käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Monimenetelmällisellä tutkimusasetelmalla tavoiteltiin monimuotoisempaa kuvausta iäkkäiden henkilöiden kotikuntoutusprosessista sekä ymmärryksen lisäämistä tutkittavasta ilmiöstä. Tutkielman aineisto koostui 66 iäkkäästä kuopiolaisesta henkilöstä, joilla oli toimintakyvyn heikkenemisestä johtuvia toistuvia sairaalajaksoja ja vaikeuksia kotona selviytymisessä, minkä vuoksi he tarvitsivat kotikuntoutusta.
Tähän tutkielmaan kerätty tutkimustieto perustui dokumentoituihin rekisteritietoihin ja fysioterapeutin laatimiin kuntoutussuunnitelmiin. Tutkielman kvantitatiivinen aineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS Statistic 22-ohjelmalla. Tulokset esitettiin frekvenssijakaumina, prosentteina ja keskiarvoina sekä havainnollistettiin taulukoilla ja pylväsdiagrammeilla. Muuttujien välistä yhteyttä testattiin ristiintaulukoinnilla ja Khiin neliö (χ²)-testillä. Laadullisen aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjautuvaa sisällönanalyysiä.
Tulosten mukaan iäkkäiden fyysinen toimintakyky on varsin heikko eli kuntoutujilla on vaikeuksia tasapainon ylläpitämisessä, istumasta ylösnousussa sekä kävelyssä. Kuntoutujien alttius liikuntakyvyn heikentymiselle on erittäin suuri. Asiakaslähtöisyys ilmenee yksilöllisen kuntoutussuunnitelman laatimisena ja kuntoutujan osallistumisena hoitoneuvotteluun, kuntoutuksensa suunnitteluun ja oman tavoitteensa asettamiseen. Kuntoutus näyttää alkavan viiveettömämmin niillä kuntoutujilla, joiden kuntoutus alkaa sairaalajaksolla. Kuntoutusryhmien ja viiveen välinen yhteys on tilastollisesti merkitsevä. Kotona selviytymistä arvioidaan fyysisen toimintakyvyn, apuvälineiden tarpeen ja kodin turvallisuuden ja toimivuuden näkökulmasta. Kuntoutuksen interventioita ovat lihasvoimaa lisäävät harjoitteet ja kävelykyvyn harjoittaminen sekä kuntoutujan ohjaaminen. Fysioterapeutit ohjaavat myös omaisia ja kotihoidon työntekijöitä. Kuntoutuksen arvioinnissa painottuvat toimintakyvyn muutosten, kognitiivisen tilan ja omaisten osallisuuden arviointi sekä jatkosuunnitelman laatiminen.
Saadut tulokset antavat tietoa kuntoutussuunnitelmien sisällöistä, kuntoutusprosessin viiveestä sekä asiakaslähtöisyydestä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa kotikuntoutuksen asiakasprosessien arviointi- ja kehittämistyöhön.