Työsuhteen ehdot ja liikkeen luovutus
Hyvärinen, Elmer (2017)
Lapin yliopisto
2017
restrictedAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201711241370
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201711241370
Tiivistelmä
Käsillä olevan maisteritutkielman tutkimusmenetelmä on lainopillinen. Tutkielmassa systematisoidaan ja analysoidaan liikkeen luovutusta ja sen vaikutuksia työsuhteesta johtuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Liikkeen luovutuksen normipohja on ns. liikkeenluovutusdirektiivissä. Tämä tuo tutkielmaan eurooppaoikeudellisen ulottuvuuden.
Tutkielmassa käsitellään ensin Euroopan unionin oikeuden vaikutustapoja, joiden huomioiminen on välttämätöntä liikkeenluovutusdirektiivin tulkinnassa. Näitä ovat mm. EU-oikeuden etusija, välitön oikeusvaikutus, suora sovellettavuus, tulkintavaikutus sekä liikkeenluovutusdirektiivin vähimmäisdirektiivi -luonne.
Tämän jälkeen käsitellään niitä seikkoja, jotka määrittävän sen onko yksittäistapauksessa kyse liikkeen luovutukseksi katsottavasta toimenpiteestä. Tässä keskeisessä roolissa on liikkeenluovutusdirektiivistä ilmenevien pääedellytysten lisäksi myös Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä määrittämät erityiset kriteerit. Nämä ovat tulleet esille tuomioistuimen ratkaisussa asiaan C-24/85 Spijkers. Keskeistä liikkeen luovutusta koskevassa arvioinnissa on tässä luvussa esitettävä kokonaisarvio ja liikkeen luovutuksen taustalla vaikuttava työntekijän suojeluperiaate. Työntekijän suojelu onkin keskeinen tekijänä liikkeen luovutusta koskevan sääntelyn syntymisessä. Tässä luvussa tuodaan esille myös oikeustieteessä esitetty tapa systematisoida erilaisia yritysjärjestelyjä ja nostetaan erityisesti oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa korostuneita ongelmakohtia.
Seuraavassa luvussa huomio kiinnitetään työsuhteen ehtojen määräytymiseen liikettä luovutettaessa. Ensin käsitellään liikkeen luovutuksen yhteydessä suoritettavaan työsopimuksen irtisanomiseen ja siitä mahdollisesti syntyvän vastuun jakautuminen.
Tässä keskiössä ovat työsuhteesta johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien mahdollinen siirtyminen. Erityisesti huomio kiinnitetään ns. muuttumisoppiin ja mahdollisesti sovellettavaan työehtosopimukseen ja sen sisältöön liikkeen luovutuksen jälkeen.
Johtopäätöksistä lausuttakoon se, että toimenpiteen määritteleminen liikkeen luovutukseksi ei aina ole täysin selvää etukäteen. Arvio on tehtävä tapauskohtaisesti ja jokaisen tapauksen yksityiskohdat määräävät sen miten toimenpide tullaan viimekädessä arvioimaan.
Tutkielmassa käsitellään ensin Euroopan unionin oikeuden vaikutustapoja, joiden huomioiminen on välttämätöntä liikkeenluovutusdirektiivin tulkinnassa. Näitä ovat mm. EU-oikeuden etusija, välitön oikeusvaikutus, suora sovellettavuus, tulkintavaikutus sekä liikkeenluovutusdirektiivin vähimmäisdirektiivi -luonne.
Tämän jälkeen käsitellään niitä seikkoja, jotka määrittävän sen onko yksittäistapauksessa kyse liikkeen luovutukseksi katsottavasta toimenpiteestä. Tässä keskeisessä roolissa on liikkeenluovutusdirektiivistä ilmenevien pääedellytysten lisäksi myös Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä määrittämät erityiset kriteerit. Nämä ovat tulleet esille tuomioistuimen ratkaisussa asiaan C-24/85 Spijkers. Keskeistä liikkeen luovutusta koskevassa arvioinnissa on tässä luvussa esitettävä kokonaisarvio ja liikkeen luovutuksen taustalla vaikuttava työntekijän suojeluperiaate. Työntekijän suojelu onkin keskeinen tekijänä liikkeen luovutusta koskevan sääntelyn syntymisessä. Tässä luvussa tuodaan esille myös oikeustieteessä esitetty tapa systematisoida erilaisia yritysjärjestelyjä ja nostetaan erityisesti oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa korostuneita ongelmakohtia.
Seuraavassa luvussa huomio kiinnitetään työsuhteen ehtojen määräytymiseen liikettä luovutettaessa. Ensin käsitellään liikkeen luovutuksen yhteydessä suoritettavaan työsopimuksen irtisanomiseen ja siitä mahdollisesti syntyvän vastuun jakautuminen.
Tässä keskiössä ovat työsuhteesta johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien mahdollinen siirtyminen. Erityisesti huomio kiinnitetään ns. muuttumisoppiin ja mahdollisesti sovellettavaan työehtosopimukseen ja sen sisältöön liikkeen luovutuksen jälkeen.
Johtopäätöksistä lausuttakoon se, että toimenpiteen määritteleminen liikkeen luovutukseksi ei aina ole täysin selvää etukäteen. Arvio on tehtävä tapauskohtaisesti ja jokaisen tapauksen yksityiskohdat määräävät sen miten toimenpide tullaan viimekädessä arvioimaan.