Lääkärin ammatinharjoittamisoikeuksien rajoittaminen kielitaidon perusteella oikeuksia myönnettäessä

Abstract

Lääkäreiden ammattioikeuksien myöntämisestä säädetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994, ammattihenkilölaki). Suomen liittyminen Euroopan unioniin (EU) ja Euroopan vapaakauppa-alueeseen (EFTA) vaikutti ammattioikeuksien myöntämisprosessiin. Tutkielmassa selvitettiin, mitä vaatimuksia ammattioikeuksien myöntämiselle ammattihenkilölaissa asetetaan, jos lääkärin tutkinto on Suomessa, EU- tai ETA-valtiossa tai niiden ulkopuolella ja miten suorittajan kansalaisuus vaikuttaa vaatimuksiin. Oikeuksien myöntämisperusteita tutkittiin erityisesti lääkärin kielitaidon osalta.

Tutkielma on lainopillinen ja oikeusnormien sisältöä tulkittiin ihmis- ja perusoikeuksien viitekehyksestä. EU- ja ETA-valtioiden lääkäreiden ammattipätevyyksien automaattinen tunnustaminen tuo heille erityisaseman ammatinharjoittamisoikeuksien myöntämisprosessissa, jos he ovat suorittaneet tutkinnon EU- tai ETA-alueella. Heidän ei tarvitse erikseen osoittaa muuta riittävää ammattipätevyyttä, joksi tutkielmassa määriteltiin Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön ja hoitomenetelmien osaamista. Kielitaitoa pidettiin tutkielmassa ammattihenkilön 1 §:n 1 kohdan tarkoittamana ammattitoiminnan edellyttämänä valmiutena, joka EU- tai ETA-kansalaisen tuli osoittaa vain tarvittaessa. Muiden ammattioikeuksien hakijoiden tuli osoittaa riittävä kielitaito. Täten myöntämisedellytysten todettiin olevan syrjiviä. Tutkielmassa ehdotetaan ammattihenkilölain muuttamisesta siten, että myös EU- ja ETA-maassa lääkärintutkinnon suorittaneilta edellytetään lääkäriharjoittelu ja ammattipätevyyden tarkistamiseksi kuulustelu kuten ns. kolmansien maiden lääkäreiltä.

Ammattioikeuksien sääntelyn tarkoituksena on potilasturvallisuuden varmistaminen, jonka vuoksi tulisi kielitaito varmistaa jo lääkäreiden ammatinharjoittamisoikeuksia myönnettäessä. Nykyisen ammattihenkilölain 18 a §:n mukaan lääkärin kielitaidon tulee olla tehtävien kannalta riittävä. Potilaan tiedonsaanti- ja itsemääräämisoikeuden varmistamiseksi ja lääkärin antaman asianmukaisen hoidon turvaamiseksi tutkielmassa suositellaan kielitaitotasovaatimukseksi vähintään yleisellä kielitutkinnolla tasoa 4 tai eurooppalaisella viitekehyksellä tasoa B2.