Eduskunnan oikeusasiamies ja hänen tehtävänsä Yhdistyneiden kansakuntien kidutuksen vastaisen yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan mukaisena kansallisena valvontaelimenä

Abstract

Eduskunnan oikeusasiamies valvoo julkisen hallinnon toimintaa ja hänet valitsee tehtäväänsä eduskunta. Oikeusasiamiehellä on syyteoikeus laillisuusvalvontaansa kuuluvissa asioissa, oikeus virka-apuun ja tietojensaantiin. Oikeusasiamies on oikeutettu tutkimaan kanteluita, tekemään omia aloitteita, suorittamaan tarkastuksia valvontakohteissaan ja tekemään esityksiä lainsäädännön tarkistamiseksi. Laillisuusvalvonnassa lähtökohtana ovat voimassaoleva lainsäädäntö ja oikeusperiaatteet, ihmis- ja perusoikeuksien toteutuminen ja huomioon otetaan myös kohtuusnäkökohdat sekä oikeudenmukaisuus.

Kidutustekoihin sisältyy vakavaa väkivallan käyttöä, pakottamista ja käytännössä myös vapaudenriistoa. Kidutus tarkoittaa voimakkaan fyysisen tai psyykkisen kärsimyksen aiheuttamista. Aiheuttamalla kärsimys kidutuksella pyritään saamaan tunnustus tai tietoja, rankaisemaan tai pelottelemaan tai pakottamaan taikka siihen ryhdytään mistä tahansa syrjintään perustuvasta syystä.

YK:n yleissopimukseen kiduttamisen ja muun epäinhimillisen ja halventavan kohtelun tai rangaistuksen kieltämiseksi laadittiin vuonna 2006 lisäpöytäkirja (Optional Protocol to the Convention against Torture and other Cruel, Inhuman or Degrading Treatment or Punishment, OPCAT), joka edellyttää kansallisia valvontaelimiä tarkastamaan säännöllisesti laitoksia, joissa säilytetään vapautensa menettäneitä henkilöitä. Vapautensa menettäneet voivat olla paitsi vankeja myös erilaisiin hoitopaikkoihin tai asumisyksikköihin sijoitettuja lapsia, vanhuksia, psykiatrisia potilaita, ulkomaalaisia tai kehitysvammaisia henkilöitä. Oikeusasiamies on 7.11.2014 lähtien toiminut Suomen OPCAT-pöytäkirjan mukaisena kansallisena valvontaelimenä.

Toiminta kansallisena valvontaelimenä on merkinnyt monia muutoksia oikeusasiamiehen perinteisiin suljettujen laitosten tarkastuskäynteihin. Kansallisen valvontaelimen tarkastuksilla tähdätään nimenomaan kidutuksen ja muun julman epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen ennaltaehkäisemiseen, minkä vuoksi oikeusasiamiehen tarkastuksilla korostuvat nyt aiempaa enemmän tarkastuskohteen kanssa käytävä rakentava vuoropuhelu ja luottamukselliset haastattelut. Oikeusasiamies on myös pyrkinyt lisäämään tarkastuksia, tekemään enemmän ennaltailmoittamattomia tarkastuksia sekä ajoittamaan tarkastuksia järkevämmin. Tarkastusten sisältöjä on kehitetty ei-oikeudelliseen suuntaan, huomiota on kiinnitetty myös hyvin onnistuneisiin asioihin ja ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla tarkastuksilla käytettävissä oleva asiantuntevuus on laajentunut merkittävästi. Oikeusasiamiehen toimivalta suhteessa yksityisiin on suljettujen laitosten tarkastusten osalta selkiytynyt joskin samalla tarkastuskohteet ovat entisestään lisääntyneet.

Toisaalta oikeusasiamiehen kanslia ei ole saanut uusien tehtävien edellyttämiä henkilöresursseja ja se on näkynyt esimerkiksi tarkastuskäyntien määrällisessä kehityksessä. Esimerkiksi YK:n kidutuksen vastainen komitea on kiinnittänyt huomiota siihen, että oikeusasiamiehelle allokoidut taloudelliset ja henkilölliset resurssit ovat riittämättömät valvontaelimen tehtävän hoitamiseen ja suositellut Suomelle oikeusasiamiehen resurssien lisäämistä.