Koulukuraattorit sosiaalialan asiantuntijoina oppilaitoksissa : Lapin alueen koulukuraattoreiden osaamiskartoitus

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisena sosiaalityön asiantuntijuus näyttäytyi koulun kontekstissa. Teoreettinen viitekehys rakentui sosiaalityön asiantuntijuuden ulottuvuuksista ja koulun sosiaalityöstä. Tutkimuksessa hyödynnettiin useampaa valmista aineistoa, jotka kerättiin Sociopolis - hankkeen toimesta. Kvantitatiivisesta (kyselylomake) aineistosta muodostui tutkielman pääaineisto, jossa hyödynnettiin erityisesti avoimia vastauksia. Pääaineistoa täydennettiin ryhmäkeskusteluaineistolla. Aineistoa analysoitiin pääosin laadullisesti teemoittelemalla ja sisällönanalyysin avulla. Tutkimukseen osallistuneiden koulukuraattorien määrä oli sen verran pieni, että jakaumia ei ollut mielekästä tarkastella kvantitatiivisesti. Aineiston suljetuista kysymyksistä muodostettiin kuitenkin taulukoita, joilla muun muassa kuvattiin koulukuraattorien osaamista ja tarkasteltiin siihen liittyviä eroja.

Tutkimustulosten mukaan koulukuraattoreiden osaaminen sosiaalityön eri osa-alueilla vaihteli. Vastaajat pitivät vahvuutenaan erityisesti vuorovaikutusosaamista, joka ilmeni työssä eri tavoin. Vastauksista kävi ilmi, että asiakastyössä tärkeinä pidettiin erityisesti luottamuksellisuutta, asiakkaan kunnioittamista, huomioimista ja kohtaamista yksilönä. Eettisiä haasteita synnyttivät lastensuojeluun, salassapitoon ja asiakkuuden määrittelyyn liittyvät asiat sekä työlle asetetut epärealistiset odotukset. Koulukuraattorit käyttivät työssään yksilöllisiä ja ryhmämuotoisia menetelmiä. Vastauksissa korostuivat ratkaisu- ja voimavarakeskeiset menetelmät ja verkostotyö. Erityisesti yhteisöllisten menetelmien kehittämistä ja oppimista pidettiin tarpeellisena sekä ryhmänohjauksen taitoja haluttiin oppia lisää.

Tulevaisuuden osaamis- ja kehittämistarpeina näyttäytyivät monikulttuurisuus ja monitoimijuus. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja ennaltaehkäisevä työ tarvitsevat kehittämistä, joka edellyttää tutkimusta, koulun toimintakulttuurin muutosta ja työn riittävää resursointia. Kehittämistarpeena nähtiin myös oman työn vaikuttavuuden arviointi. Koulukuraattorien roolille ja asemalle oppilaitoksissa kaivattiin myös näkyvyyttä ja selkeyttä.