Unelmana työhön paluu : masennukseen sairastuneiden kuntoutujien kokemuksia työhön kuntoutuksesta ja kuntoutusprosessin toimivuudesta työhön paluun edistäjänä
Keränen, Irma (2018)
Lapin yliopisto
2018
restrictedAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201803261097
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201803261097
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkoituksena oli tarkastella mielenterveyskuntoutujien työhön kuntoutuksen toimivuutta heidän itsensä kokemanaan. Tutkielmassa selvitettiin kuntoutujien saamaa kuntoutusta ja sen merkitystä heidän työkyvyn tukemisen kannalta ja lisäksi selvitettiin kuntoutusprosessin toimivuutta sekä työhön paluu prosessin sujuvuutta sairausloman loputtua.
Tutkielmaa varten haastateltiin neljää mielenterveyskuntoutujaa, joista kolme oli työelämässä. Tässä tutkielmassa opiskelu rinnastettiin työssä oloon, joten aineistoon otettiin mukaan myös opiskelija. Haastateltavat tutkielmaa varten saatiin entisen työn ja sosiaalisen median kautta. Teemahaastattelulla kerätty aineisto kirjoitettiin puhtaaksi tehtyjen teemojen mukaan ja analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Aineistosta kerättiin ryhmittelemällä analyysiyksiköitä haastattelukysymysten mukaan, niistä muodostettiin
alaluokkia ja alaluokista muodostui useampi yläluokka. Tutkielman pääluokat, muodostuivat lopulta kolmesta pääteemasta, joita ovat: saatu kuntoutus, kuntoutusprosessin toimivuus
ja työhön paluun sujuvuus.
Tulosten mukaan mielenterveyskuntoutujat olivat saaneet kuntoutusta työhön tai opiskelemaan paluun tukemiseksi kuntoutuksen eri osajärjestelmistä. Heidän kuntoutuksensa sisälsivät ammatillista, sosiaalista ja lääkinnällistä kuntoutusta. Työkyvyn tuki keskittyi eniten masennuksen lääketieteelliseen hoitoon ja varsinaiset kuntoutuksen toimenpiteet jäivät vähäisimmiksi. Kuntoutusprosessin tarkastelussa tuli esille, että oikea-aikainen, asiakaslähtöinen, suunnitelmallinen sekä koordinoitu kuntoutus edistää työhön paluuta. Näiden ominaisuuksien puuttuminen ei kuitenkaan estä työhön paluun tavoitteen saavuttamista. Työhön paluuprosessissa tärkeäksi tekijäksi nousi myös esimiehen rooli.
Kuntoutujat uskoivat, että kuntoutus on tie takaisin työelämään. Jokainen oli kokenut jonkun kuntoutuksen toimenpiteen itsellensä toimivaksi. Kaksi kuntoutujaa olivat tyytyväisiä koko kuntoutusprosessiinsa, kahden kuntoutuspolku oli mutkikkaampi.
Kuntoutujien vastauksista tehdyn johtopäätöksen perusteella ihmisten työkykyä ja paluuta työelämään voidaan tukea kuntoutuksen keinoin, mutta se vaatii toimivien kuntoutusprosessien ominaisuuksien tuntemista ja käyttämistä sekä halua hyödyntää olemassa olevia mahdollisuuksia.
Tutkielmaa varten haastateltiin neljää mielenterveyskuntoutujaa, joista kolme oli työelämässä. Tässä tutkielmassa opiskelu rinnastettiin työssä oloon, joten aineistoon otettiin mukaan myös opiskelija. Haastateltavat tutkielmaa varten saatiin entisen työn ja sosiaalisen median kautta. Teemahaastattelulla kerätty aineisto kirjoitettiin puhtaaksi tehtyjen teemojen mukaan ja analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Aineistosta kerättiin ryhmittelemällä analyysiyksiköitä haastattelukysymysten mukaan, niistä muodostettiin
alaluokkia ja alaluokista muodostui useampi yläluokka. Tutkielman pääluokat, muodostuivat lopulta kolmesta pääteemasta, joita ovat: saatu kuntoutus, kuntoutusprosessin toimivuus
ja työhön paluun sujuvuus.
Tulosten mukaan mielenterveyskuntoutujat olivat saaneet kuntoutusta työhön tai opiskelemaan paluun tukemiseksi kuntoutuksen eri osajärjestelmistä. Heidän kuntoutuksensa sisälsivät ammatillista, sosiaalista ja lääkinnällistä kuntoutusta. Työkyvyn tuki keskittyi eniten masennuksen lääketieteelliseen hoitoon ja varsinaiset kuntoutuksen toimenpiteet jäivät vähäisimmiksi. Kuntoutusprosessin tarkastelussa tuli esille, että oikea-aikainen, asiakaslähtöinen, suunnitelmallinen sekä koordinoitu kuntoutus edistää työhön paluuta. Näiden ominaisuuksien puuttuminen ei kuitenkaan estä työhön paluun tavoitteen saavuttamista. Työhön paluuprosessissa tärkeäksi tekijäksi nousi myös esimiehen rooli.
Kuntoutujat uskoivat, että kuntoutus on tie takaisin työelämään. Jokainen oli kokenut jonkun kuntoutuksen toimenpiteen itsellensä toimivaksi. Kaksi kuntoutujaa olivat tyytyväisiä koko kuntoutusprosessiinsa, kahden kuntoutuspolku oli mutkikkaampi.
Kuntoutujien vastauksista tehdyn johtopäätöksen perusteella ihmisten työkykyä ja paluuta työelämään voidaan tukea kuntoutuksen keinoin, mutta se vaatii toimivien kuntoutusprosessien ominaisuuksien tuntemista ja käyttämistä sekä halua hyödyntää olemassa olevia mahdollisuuksia.