Kohti täysimääräistä osallisuutta : vammaisten lasten ja nuorten osallisuuden rakentuminen peruskoulussa Helsingin sanomien mielipidekirjoituksissa ja lehtiartikkeleissa vuosien 1990-2016 aikana

Abstract

Tutkielma käsitteli kehitysvammaisten lasten ja nuorten osallisuutta peruskoulussa. Tutkielman tarkoituksena oli kuvata ja tuoda esille kehitysvammaisia lapsia ja nuoria koskevaa osallisuutta peruskoulussa sosiaalitieteellisestä, kasvatustieteellisestä ja yhteiskuntapoliittisesta näkökulmasta ja tutkia, mitä tekijöitä lapsen tai nuoren osallisuuteen peruskoulussa kytkeytyy. Tutkielman pääpaino oli sosiaalitieteellisessä näkökulmassa. Lähtökohtana tutkimuksessa oli Unicefin esittämä huoli siitä, että kehitysvammaiset lapset ovat eriarvoisessa asemassa koulutuksen suhteen riippuen siitä, missä kunnassa he asuvat. Yhtäaikaisesti Suomi on ratifioinut vammaisten ihmisoikeussopimuksen, joka velvoittaa myös kuntia edistämään vammaisten lasten ja nuorten osallisuutta koulussa.

Aineiston tutkielmassa muodostivat Helsingin sanomien sähköisen arkiston kehitysvammaisten lasten ja nuorten osallisuutta peruskoulussa käsittelevät mielipidekirjoitukset ja lehtiartikkelit ajanjaksolta 1990-2016, joita oli yhteensä 81. Tutkielman teoreettisessa osiossa tarkasteltiin, mitä tekijöitä aiheeseen liittyy. Empiirisessä osiossa pyrittiin rakentamaan ymmärrystä pidemmällä aikavälillä kyseiseen ilmiöön ja tarkastelemaan, miten kehitysvammaisten lasten ja nuorten osallisuutta peruskoulussa rakennetaan Helsingin sanomissa. Empiiristä aineistoa analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.

Tulosten mukaan aikaisempia tutkimuksia mukaillen kehitysvammaisten lasten ja nuorten osallisuuden peruskoulussa voidaan aineiston pohjalta katsoa toteutuneen eri vuosikymmenten aikana eri tavoin, johon ovat vaikuttaneet ajalliset ja paikalliset yhteydet, kuten rakenteet sekä yhteiskuntapoliittiset linjaukset. Velvoittavan lainsäädännön puuttuessa opetuksen kehittäminen ja inkluusion edistäminen on ollut sattumanvaraista. Aineiston mukaan 1990-luvulla segregaatio oli yleistä ja kehitysvammaiset opiskelivat erillisissä erityiskouluissa tai -luokissa. Tultaessa 2000-luvulle inkluusion sijasta käytettiin osaksi käsitettä integraatio. Ominaista 2000-luvulle olivat moninaiset mielipiteet inkluusiosta. Ihmisoikeusnäkökulma ja inkluusiokäsite alkoivat näkyä aineistossa vahvemmin 2010-luvulla sekä kehitysvammaisten lasten ja nuorten näkeminen yhdenvertaisina ja aktiivisina toimijoina. Sosiaalityölle sosiaalihuoltolain mukainen rakenteellinen sosiaalityö tuo velvoitteita ja vammaisia koskeva ihmisoikeussopimus välineitä sekä näkökulmia edistää kehitysvammaisten lasten ja nuorten osallisuutta peruskoulussa kuntien vammaissosiaalityössä sekä koulujen sosiaalityössä. Kehitysvammaisten lasten ja nuorten toimintakyky sekä tarpeet ovat pitkälti yksilöllisiä. Oikeus maksimaalisen potentiaalin käyttämiseen ja täysimääräisen osallisuuden tavoitteluun peruskoulussa tarvitaan moniammatillista verkostotyötä sekä yhteistyötä lasten ja nuorten sekä perheen kanssa.