Luokanopettajien kokemuksia kolmiportaisen tuen toimivasta toteuttamisesta perusopetuksessa
Marttila-Tornio, Tuomas (2018)
Marttila-Tornio, Tuomas
Lapin yliopisto
2018
restrictedAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201804261149
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201804261149
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen luokanopettajien käsityksiä kolmiportaisen tuen toimivasta toteuttamisesta perusopetuksessa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaista kolmiportaisen tuen toimiva toteuttaminen on luokanopettajien kokemusten mukaan ja miten kolmiportaista tukea voitaisiin kehittää entistä toimivammaksi. Lisäksi tarkastelen tutkielmassani sitä, millaisena inkluusion toteuttamisen välineenä kolmiportainen tukimalli toimii.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka metodologinen lähestymistapa on fenomenografinen. Tutkimusaineiston olen kerännyt sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimukseen osallistunut vastaajajoukko koostuu viidestä luokanopettajasta eri
puolilta Suomea. Kyselylomakkeella kerätyn aineiston analyysissä olen käyttänyt fenomenografista analyysiä.
Tutkimuksen tuloksissa esittelen tutkimukseen osallistuneiden luokanopettajien esiin nostamia kolmiportaisen tuen toimivaan toteuttamiseen liittyviä käytänteitä, kolmiportaisen tuen suhdetta inkluusioon, sekä kolmiportaisen tuen kehitystarpeita.
Tutkimukseni tulosten mukaan kolmiportaisen tuen toimiva toteuttaminen edellyttää oppilaslähtöistä opetuksen ja tukimuotojen suunnittelua ja toteutusta. Eri tukimuotojen joustava käyttö oppilaan henkilökohtaisten tarpeiden mukaan on kolmiportaisen tuen keskiössä. Yhteistyö eri toimijoiden sekä kodin ja koulun välillä on myös tutkimustulosten mukaan erittäin tärkeässä roolissa kolmiportaisen tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Luokanopettajat näkivät kolmiportaisen tuen myös tiiviisti osana inkluusiota. Luokanopettajien mukaan kaikki oppilaalle annettava tuki edistää inkluusion toteutumista mahdollistaen monenlaisten oppilaiden opiskelun omassa lähikoulussaan yhdessä ikätovereidensa kanssa. Suurimpina kehitystarpeina kolmiportaiseen tukeen liittyen nousi tutkimustuloksista esiin resurssien lisääminen ja kohdentaminen sekä opettajille tarjottava täydennyskoulutus.
Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka metodologinen lähestymistapa on fenomenografinen. Tutkimusaineiston olen kerännyt sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimukseen osallistunut vastaajajoukko koostuu viidestä luokanopettajasta eri
puolilta Suomea. Kyselylomakkeella kerätyn aineiston analyysissä olen käyttänyt fenomenografista analyysiä.
Tutkimuksen tuloksissa esittelen tutkimukseen osallistuneiden luokanopettajien esiin nostamia kolmiportaisen tuen toimivaan toteuttamiseen liittyviä käytänteitä, kolmiportaisen tuen suhdetta inkluusioon, sekä kolmiportaisen tuen kehitystarpeita.
Tutkimukseni tulosten mukaan kolmiportaisen tuen toimiva toteuttaminen edellyttää oppilaslähtöistä opetuksen ja tukimuotojen suunnittelua ja toteutusta. Eri tukimuotojen joustava käyttö oppilaan henkilökohtaisten tarpeiden mukaan on kolmiportaisen tuen keskiössä. Yhteistyö eri toimijoiden sekä kodin ja koulun välillä on myös tutkimustulosten mukaan erittäin tärkeässä roolissa kolmiportaisen tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Luokanopettajat näkivät kolmiportaisen tuen myös tiiviisti osana inkluusiota. Luokanopettajien mukaan kaikki oppilaalle annettava tuki edistää inkluusion toteutumista mahdollistaen monenlaisten oppilaiden opiskelun omassa lähikoulussaan yhdessä ikätovereidensa kanssa. Suurimpina kehitystarpeina kolmiportaiseen tukeen liittyen nousi tutkimustuloksista esiin resurssien lisääminen ja kohdentaminen sekä opettajille tarjottava täydennyskoulutus.