Nuorisososiaalityön digitaaliset toimintaympäristöt voimaantumisessa tarkastelukohteena Facebook palveluohjaus
Honkimaa, Heidi (2018)
Lapin yliopisto
2018
restrictedAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201805031162
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201805031162
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkimuksessani sosiaalisen median Facebook – sovellusta ja sen hyödyntämistä nuorisososiaalityössä tehtävässä palveluohjauksessa. Tutkimukseni kohdistuu Oulun kaupungin nuorisososiaalityön yksikköön, jossa on nuorisososiaalityön käytännöissä yhteen sovitettu teknologiaa ja palveluohjausta. Tarkastelen Facebook palveluohjauksen voimaannuttavaa vaikutusta nuorten aikuisten kokemana erilaisissa elämäntilanteissa. Lisäksi tuon esille Facebook palveluohjauksen erityisyyttä perinteisellä vastaanotolla kohtaamista täydentävänä työmuotona sekä esitän nuorten ehdotuksia palvelun kehittämiseksi.
Toteutin tutkimukseni laadullisena kyselytutkimuksena, joka toteutettiin Messenger -viestin kautta jaettuna Webrobol kyselynä. Kyselyyn vastasi 19 nuorisososiaalityön asiakkaana olevaa 18–27 vuotiasta nuorta. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessani on empowermentin käsite ja valtaistavan sosiaalityön teoria. Käytän teoriaohjaavan sisällönanalyysin pohjana Liisa Hokkasen (2009; 2014) jäsennystä voimaantumisesta, valtaistumisesta ja sosiaalisesta asianajosta. Keskeinen osa tutkimustani on palveluohjaus ja sen eri tasojen tarkasteleminen asiakkaan tarpeiden kannalta.
Nuorten Facebook palveluohjaus sivustolta etsimät asiat ja Messengerin kautta toteutuneet yhteydenoton aiheet nousivat nuoren omasta elämästä ja sen hetkisestä tiedon ja tuen tarpeesta. Nuoren saama tuki oli yksilöllistä ja ajankohtaista. Nuoret kokivat, että Facebook palveluohjaus ei ollut virallinen nuorisososiaalityön työmuoto, vaan matalan kynnyksen palvelu, jossa saa ammattihenkilön antamaa tiedollista, taloudellista ja henkistä tukea sekä ohjausta. Saatu tuki ennaltaehkäisee nuoren elämäntilanteen kriisiytymistä. Nuoren toimijuus osana yhteiskuntaa on neuvottelua omasta paikasta osana järjestelmää. Näissä vaikeissa tilanteissa nuori saa apua Facebook palveluohjauksesta. Tutkimuksen tulosten perusteella nuorten ongelmia vodaan ennaltaehkäistä oikea-aikaisella tuella ja nuoren kokonaisvaltaisella tukemisella.
Toteutin tutkimukseni laadullisena kyselytutkimuksena, joka toteutettiin Messenger -viestin kautta jaettuna Webrobol kyselynä. Kyselyyn vastasi 19 nuorisososiaalityön asiakkaana olevaa 18–27 vuotiasta nuorta. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessani on empowermentin käsite ja valtaistavan sosiaalityön teoria. Käytän teoriaohjaavan sisällönanalyysin pohjana Liisa Hokkasen (2009; 2014) jäsennystä voimaantumisesta, valtaistumisesta ja sosiaalisesta asianajosta. Keskeinen osa tutkimustani on palveluohjaus ja sen eri tasojen tarkasteleminen asiakkaan tarpeiden kannalta.
Nuorten Facebook palveluohjaus sivustolta etsimät asiat ja Messengerin kautta toteutuneet yhteydenoton aiheet nousivat nuoren omasta elämästä ja sen hetkisestä tiedon ja tuen tarpeesta. Nuoren saama tuki oli yksilöllistä ja ajankohtaista. Nuoret kokivat, että Facebook palveluohjaus ei ollut virallinen nuorisososiaalityön työmuoto, vaan matalan kynnyksen palvelu, jossa saa ammattihenkilön antamaa tiedollista, taloudellista ja henkistä tukea sekä ohjausta. Saatu tuki ennaltaehkäisee nuoren elämäntilanteen kriisiytymistä. Nuoren toimijuus osana yhteiskuntaa on neuvottelua omasta paikasta osana järjestelmää. Näissä vaikeissa tilanteissa nuori saa apua Facebook palveluohjauksesta. Tutkimuksen tulosten perusteella nuorten ongelmia vodaan ennaltaehkäistä oikea-aikaisella tuella ja nuoren kokonaisvaltaisella tukemisella.